– En itse asiassa tarvitse enää mitään, kun olen opiskellut niin paljon. En kansalaisopistoissa, vaan kahdessa yliopistossa Suomessa ja yhdessä ulkomailla. Ulkomailla olen tehnyt töitäkin. Viimeksi kävin laivuritentit Omniassa, vastaa Somerolla kesämökkeilevä, espoolainen Kai Haatainen.
– Ne ovat ihan hyvä asia, mutta kovin paljon ei ole enää tullut käytyä, vaikka lähipiiri ja perhe kyllä käyvät. Joskus aikanaan olen ollut lyhyemmillä kursseilla. Mieleen on jäänyt tietopohjainen kurssi perinnönjaosta, Päivi Välimaa kertoo.
– Harrastukseksi, virkistykseksi, tietojen ja oppien saamiseksi. Enää ei ole löytynyt sopivaa pidempää kurssia. Mieleeni tulee kangasmaalauskurssi, jossa ompelukoneella ommeltiin tilkkuja ja laitettiin tylli päälle. Sitten ommeltiin, että syntyi kuvio, Pirkko Kylmäniemi kertoo.
———————–
Suomalainen työväen- ja kansalaisopistotoiminta alkoi vuonna 1899. Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia. Suomessa on yhteensä 175 kansalaisopistoa ja niiden järjestämille kursseille osallistuu vuosittain yli 650 000 kansalaista.
Kansalaisopistot (joita joillakin paikkakunnilla kutsutaan työväenopistoiksi, aikuisopistoiksi tms.) ovat suomalaisia yleissivistävää aikuiskoulutusta ja -kasvatusta tarjoavia oppilaitoksia, jotka saavat valtionosuutta vapaan sivistystyön lain nojalla. Ne ovat kaikille avoimia, eikä niissä ole pääsyvaatimuksia.