Viitamäki perusti MusaBoxi-yrityksen
Musiikkia toimintakeskuksessa päivätyönään ohjaava Jaana Viitamäki perusti yrityksen MusaBoxi. Hän antaa sen nimissä laulu- ja pianotunteja, on muusikkona ja kanttorina, mutta antaa myös äänimaljarentoutusta.
– Mietin, mikä tähän yritykseen sopisi lisäksi. Kun opiskelin musiikkiterapiaa, niin oppitunneilla joku professori esitteli äänimaljoja. Silloin minä varmaan kudoin sukkaa, kun hän soitteli maljojaan. Olen skeptinen enkä kovin helposti usko tällaisiin juttuihin, kertoo Viitamäki.
Hän kuunteli Youtubesta, miltä äänimaljojen sointi kuulostaa ja myös kokeili olla toisen hoidettavana. Se vaikutti rauhoittavalta.
Sitten hän kävi saamassa oppia reikihoitaja, jooganopettaja ja hyvinvointivalmentaja Katja Varjon luona Turussa.
– Äänimaljarentotuskoulutus avasi silmiä. Maljahoito voi olla miellyttävä kokemus koko keholle. Siitä tulee hyvä ja lämmin olo. Eräs koki sen paremmaksi kuin hieronnan. Toinen taas rentouttavammaksi kuin joogan. Yhdellä selkäkipu hellitti, ja toisella päänsärky, kertoo Viitamäki kuulemiaan kokemuksia äänimaljarentoutuksesta.
– Minusta se jo riittää, että unohtaa hetkeksi kauppalistat, työt, kiireet ja velvoitteet. Saa vaan olla. Antaa maljasta tai tuulikellosta tulevan äänen hoitaa, sanoo muusikko ja ”soittaa” tuulikelloa, koshia. Aivan kuin putkessa solisisi vesi.
– Voi tulla yksilöhoitoon tai osallistua ryhmään, houkuttelee Viitamäki kokeilemaan kotinsa yläkertaan rakennettuun rentoutushuoneeseen Vanhatielle.
Äänimaljarentoutus perustuu resonoinnin eli myötävärähtelyn periaatteeseen. Äänimaljojen ääniaallot ja värähtely tunkeutuvat syvälle kudoksiin solutasolle asti ja ne syvärentouttavat sekä kehoa että mieltä. Ihmisessä on noin 70 prosenttia vettä, joten keho on vastaanottavainen tälle värähtelylle. Kuona-aineet lähtevät liikkeelle.
Äänimaljoja soitetaan joko hieromalla ulkokehää pitkin puisella kapulalla tai kilauttamalla maljan reunaa pehmustetulla malletilla.
Ääni hoitaa kehon päälle asetettavien tiibetiläisten äänimaljojen värähtelyn kautta.
– Maljoja ei laiteta suoraan ihon päälle. Niitä pidetään jonkin matkan päästä henkilöstä. Joskus saatetaan laittaa keholle, mutta välissä on kangas, vaate tai soittajan käsi.
– Eli käytännössä henkilö on makuulla. Minä soitan äänimaljaa tietyn etäisyyden päästä. Jos hoitoryhmässä on useita henkilöitä, niin kiertelen maljan kanssa heidän luonaan, kertoo Jaana Viitamäki.
Äänimaljan lempeä ääni soi pitkään, ja sen sointu rentouttaa ja rauhoittaa mieltä. Sointu luo ympäröivään tilaan harmonisen ilmapiirin.
– Minä teen tätä myös musiikin takia. Haluan soittaa maljoja harmonisesti, niin että äänestä syntyy sointuharmonia. Kaunis, lempeä ääni rauhoittaa, selvittää musiikkia lapsesta saakka harrastanut Jaana Viitamäki. Hän sai kuusivuotiaana sähköurut ja 8-vuotiaana vanhemmat ostivat tyttärelleen pianon.
Hoitohetki on meditatiivinen. Se kuljettaa toisiin maailmoihin samalla kun keho rentoutuu ja tasapainottuu maljojen värähtelyn vaikutuksesta.
Jaana Viitamäen hankkimat äänimaljat, malletit, koshit eli tuulikellot ovat tiibetiläisiä. Maljojen metalli on 12 metallin sekoitus. Tuhansia vuosia sitten juuri tiibetiläiset munkit käyttivät äänimaljoja ja hoitivat niillä ihmisiä. He uskoivat, että harmonisilla äänillä on hoitava ja parantava vaikutus.
Äänimaljarentoutus sopii lähes kaikille. Sitä ei suositella niille, joilla on sydämentahdistin, on syöpähoidoissa tai jos on raskaana.
