Kaupunginvaltuusto käsitteli kaupungin uudistettua ilmasto-ohjelmaa ja pohti, ottaako päivitetty versio käyttöön. Ohjelmassa tavoitellaan 80 prosentin kasvihuonepäästövähennyksiä vuoteen 2035. Vertailukohtana on vuoden 2005 tilanne.
Perussuomalaisten Matias Mäkinen piti tavoitetta epärealistisena, ja ehdotti, ettei ohjelmaa hyväksytä. Hän ei saanut päähänsä, miten päästöjä voitaisiin vähentää niin paljon tuossa ajassa.
– Paljosta joudutaan luopumaan. Sen seurauksena Somero on tyhjä kylä.
Hän ihmetteli, miksi Somero asettaa kunniahimoisemmat vähennystavoitteet kuin Varsinais-Suomi tai muu Suomi. Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen vastasi, että Valonian asiantuntijoiden mukaan Someron päästövähennysten vaatimustason vastaa tavoitetta, mikä on koko Suomessa.
Mäkinen otti vertauskohdaksi Salon kaupungin, joka ei aseta kiinteää vähennystavoitetta. Se ilmoittaa ainoastaan yrittävänsä vähentää päästöjä.
Matias Mäkinen kysyi, miksi asettaa sellaiset tavoitteet, joita ei tulla saavuttamaan.
– Voisin kutsua tätä kiilusilmäiseksi toiminnaksi. Kuulostaahan tuollainen tavoite toki hienolta, mutta epärealistinen se on.
Mäkisen puoluetoveri Harri Känkänen kysyi, miksi asettaa tavoitteet, jotka tietää jo etukäteen, etteivät ne tule toteutumaan.
Jaakko Salo (ps.) totesi, tavoitteen vaativan, että Someron maatalousmaasta pitää metsittää puolet. Se taas tarkoittaa sitä, että puolet asukkaista lähtee.
– Ei maaseutupitäjä voi ottaa kaupungin roolia itselleen eikä käyttää ison kaupungin laskentamallia.
Salo muistutti, että kaupunki joutuu myös valvomaan päästöjen vähenemistä. Jaakko Salon mielestä ei tulisi hyväksyä tällaista ilmasto-ohjelmaa. Eikä hyväksynnällä ole vielä kiire, sillä on aikaa vuoteen 2025.
Jutta Varjus (kok.) totesi, etteivät maaseutu ja kaupungit ole samalla viivalla; ei maaperänkään suhteen. Hän tähdensi, ettei mikään onnistu pakottamalla, vaan tiedottamisella ja koulutuksella. Varjus sanoi kaupungilla olevan tärkeä rooli tiedottamisessa ja koulutuksessa.
Mirja Rouhiainen (kesk.) kysyi, onko ohjelmassa kyse vain kaupungin organisaatioista vai kaikkien somerolaisten päästöjen vähentämisestä. Hän sai kaupunginjohtajalta vastauksen, että kaikkien, koko yhteisön.
Mikko Virtanen (kesk.) muistutti, ettei kaupunki pysty määräämään, minkä lämmitysjärjestelmän somerolainen valitsee tai mitä kasveja viljelee. Kaupungin rooli tulee olla tukeva ja yrittäjien koulutukseen panostava.
– Someron ilmastoryhmä ei ole voinut vaikuttaa päästöjen laskentamalleihin; emme mekään, muistutti Virtanen ja totesi, että kaupungin päivitetty ilmasto-ohjelma on kuitenkin maatalouden osalta sovittelevampi kuin vanha.
Riitta Lehtinen (sd.) sanoi, että on hyvä, että kaupunki tekee ilmastotyötä, on tehnyt ilmasto-ohjelman, asettanut itse tavoitteet ja tukee toimillaan, ratkaisuillaan yrittäjiä näiden ratkaisuissa. Kaupunki on ollut tukena ja yhteistyötahona, kun yritykset ovat jo tehneet ilmastotoimia.
Mirja Rouhiaisesta on oltava tavoite; se jäntevöittää toimintaa. Hän ihmetteli, miksi luvuissa ei näy työ ja korjaustoimenpiteet, joita maatiloilla on tehty tuntuvasti sitten vuoden 2005. Esimerkiksi muokkausmenetelmät ovat muuttuneet, samoin lainsäädäntö.
Mikko Lemberg (sd.) totesi, että tavoitteet on hyvä pitää korkealla.
– Jos asetetaan 10 prosentin päästövähennys, ja se saavutetaan, pidetäänkö juhlat. Minusta parempi saavutus on, jos asetetaan 80 prosentin tavoite, ja siitä saavutetaan 20–30 prosenttia.
Ilmasto-ohjelma hyväksyttiin äänin 29–5. Vastaan olivat perussuomalaisten ryhmä Sini Kylämäk i, Harri Känkänen, Matias Mäkinen, Janne Nurmi ja Jaakko Salo. Ryhmästä Kirsi Kurki ei ehtinyt äänestää, kun joutui lähtemään kokouksesta ennen sitä.
Anne Teräväinen (kok.) esitti ilmasto-ohjelmaan lisättäväksi tavoitteisiin kierrätyksen ja kiertotalouden edistämisen. Kaupunki edistäisi ratkaisuja, jotka liittyvät tuotteisiin palveluina, jakamistalouteen, tuotteiden käyttöiän pidentämiseen, hukan minimointiin ja materiaalien kierrätykseen. Kaupungin tehtävä on asukkaiden, yritysten, yhteisöjen sekä kunnan kouluttaminen ja tiedottaminen.
Teräväisen ehdotus lisättiin yksimielisesti ilmasto-ohjelmaan kohtaan hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus.