Teksti Timo Kalenius
Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena. Vieraslajit voivat levitä esimerkiksi salamatkustajina tavarakuljetuksissa. Vieraskasveja on voitu myös istuttaa koristekasveiksi tietämättä niiden haitoista.
Luonnon monimuotoisuus on koko olemassaolomme perusta, jota ilman ihmisen elämä ei ole mahdollista maapallolla. Haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa mittavaa taloudellista haittaa. Taloudelliset tappiot koostuvat maa-, metsä- ja kalatalouden menetyksistä. Vieraslajit voivat aiheuttaa myös muuta haittaa: Ne voivat haitata ihmisten terveyttä ja muuttaa elinympäristöjä käyttökelvottomiksi.
Yleisimpiä vieraslajeja ovat:
Kurtturuusu, joka leviää hiekkarannoilla ja tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden.
Jättipalsami ja jättiputki, jotka valloittavat purojen ja järvien rantoja, lehtoja ja niittyjä.
Lupiini, joka levittäytyy monenlaisissa luonnoltaan arvokkaissa elinympäristöissä, kuten niityillä, pientareilla, harjuilla ja lehdoissa. Se muodostaa tiheitä kasvustoja tukahduttaen muun kasvillisuuden alleen.
Supikoira, joka syö lintujen munia ja voi levittää terveydelle vaarallisia sairauksia ja loisia.
Minkki, joka aiheuttaa suuria tappioita esimerkiksi luodoilla ja kosteikoilla sijaitsevissa lintujen pesimäyhdyskunnissa.
Espanjan siruetana ja mustapääetana ovat kaikkiruokaisia ja voivat aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Mustapääetanat voivat myös aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle.
Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa vieraslajien esiintymistä Suomessa
Seurantaa tarvitaan vieraslajien torjuntaa ja vaikutusten hallinnan suunnittelun varten. EU:n vieraslajiasetus edellyttää jäsenvaltioita huolehtimaan haitallisten vieraslajien hävittämisestä tai niiden leviämisen rajoittamisesta.
Laki velvoittaa maanomistajaa poistamaan kiinteistöllään olevat näiden kiellettyjen lajien istutukset. Lisäksi maanomistajan pitää poistaa muualta levinnyt kasvusto, jos se aiheuttaa uhan luonnon monimuotoisuudelle, terveydelle tai turvallisuudelle ja poistaminen voidaan tehdä kohtalaisin toimin. Esimerkiksi puutarhajätteen vieminen metsään tai muualle lähiympäristöön on lain mukaan kiellettyä. Puutarhajäte pitää joko käsitellä omalla tontillaan tai viedä se jätekeskukseen hävitettäväksi.
– Vieraslajien, jotka jo ovat päässeet leviämään luontoon täydellinen poistaminen ei enää onnistu ja siksi niiden leviämistä yritetään rajoittaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kurtturuusu ja lupiini, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Miia Jauni.
– Toistaiseksi ainoa vieraslaji, jonka täydellisestä poistamisesta on sovittu vuoteen 2030 mennessä on jättiputki. Muiden lajien ja mahdollisesti löytyvien uusien lajien kohdalla tilannetta seurataan ja niihin puututaan tarvittaessa, jatkaa Jauni.
– Vieraslajiongelmaan on pyritty puuttumaan kansainvälisellä ja kansallisella lainsäädännöllä. EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan alkuvuodesta 2015 ja Suomen kansallinen vieraslajilaki, jossa säädetään EU-asetuksen toimeenpanosta, vuotta myöhemmin, lisää Jauni.
– Mikäli huomaa pihalla tai lenkkipolun varressa haitallisen vieraslajin, ei sitä saa omin luvin lähteä poistamaan vaan siitä olisi hyvä tehdä ilmoitus lajitietokeskuksen tietokantaan vieraslajit.fi-sivustolla. On tärkeää, että meillä on mahdollisimman ajantasaista tietoa vieraslajien levinneisyydestä, jotta osaamme kohdistaa tulevia hankkeita oikeille alueille.