Aluevaltuusto kuuli hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaisen ajankohtaiskatsauksen edelleen tiukentuneesta taloustilanteesta viime keskiviikkona. Valtiovarainministeriö julkaisi edellisenä päivänä valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen pohjautuvia hyvinvointialueiden päivitettyjä rahoituslaskelmia. Valtionvarainministeriön laskelmien perusteella Varhalle tuleva rahoitus laskee aiemmista rahoitustiedoista poiketen vuosina 2023–2026 arviolta yli 100 miljoona euroa.
Varhan hallitus ja lautakunnat ovat joutuneet tasapainottamaan ensi vuoden talousarvioraamia jo kaksi kertaa ja niidenkään leikkausten vaikutuksia ei ole pystytty arvioimaan kokonaisvaltaisesti. Nyt kuullut lisäleikkaukset eivät ole mahdollisia ilman vuosien panostuksia ennaltaehkäisevään toimintaan, tietojärjestelmien nopeaan ja halpaan kilpailutukseen sekä toimintatapojen muutokseen eli integraatioon eri tulosalueiden välillä.
Näiden tuoreimpien lukujen mukaan Varhan tulisi löytää jopa 300 miljoonan euron säästöt vuoden 2026 loppuun mennessä ja siinä tapauksessa asiakas, potilas on unohdettu täysin.
Aluepäättäjät tietävät, että se olisi epärealistinen vaatimus. Perussyy tämän hetken ongelmiin on se, että uudistus tehtiin aivan liian myöhään ja jokainen puolue voi katsoa peiliin ongelmien aiheuttajana. Tässä tilanteessa on kuitenkin maan hallitukselta täysin väärä liike laittaa hyvinvointialueille 1,4 miljardin euron leikkaukset – jo olemassa olevien alijäämien päälle.
Hallitus koettaa laittaa hyvinvointialueet tekemään ison osan lupaamistaan säästöistä ja Suomen talouden kuntoon laittamisesta. Leikkaukset merkitsisivät rajuja supistuksia ihmisten arjessa tarvitsemiin palveluihin. Neuvolat, perhekeskukset, hammashoitolat, terveysasemat, hoivakodit ja vuodeosastot kärsisivät leikkauksista kovimmin.
Olemassa olevien alijäämien suurimpana syynä on se, että taloustilanne on muuttunut merkittävästi siitä, missä oloissa sote-ratkaisu ja hyvinvointialueiden rahoitus päätettiin. Hyvinvointialueet ovat joutuneet heti toimintansa alussa vastaamaan maailmanpoliittisten tapahtumien aiheuttamaan hintojen rajuun nousuun, hoiva-alan sinänsä perusteltuihin mittaviin palkankorotuksiin sekä koronan aiheuttamiin hoitojonojen purkamiseen.
Vuosia kestävä epävarmuus työpaikoista ja lähitoimipisteistä karkottaisi työntekijät ja lisäisi entisestään kallista vuokratyövoiman käyttöä. Uudistukseen liittyvä liikkeenluovutus yli 40 organisaatiosta Varhaksi on varmasti paisuttanut hallintoa ja lopettanut aiempia hyviä käytäntöjä, mutta muutokset parempaan eivät ole mahdollisia, jos tulosalueilta leikataan rahat perustoiminnoista.
Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta, lisätalousarvioita tai mahdollisuutta ottaa velkaa käyttömenoihin. Lain vaatimus ja valtiovarainministeriön ohjaus talouden tasapainottamiseen kolmessa vuodessa ei ole mahdollista, vaan esimerkiksi etäpalveluiden ja liikkuvien palveluiden kehittäminen tuo säästöä vasta vuosien päästä.
Vaikka summat ovat suuria, niin asukaslukuun suhteutettuna Varhan tilanne valtakunnallisesti on maan keskitasoa. Me olemme lähteneet uudistukseen takamatkalta ja omasimme sirpaleisimmat palvelut koko maassa. Nämä antavat myös uskoa uudistukseen ja lähipalveluiden säilymiseen.
Jani Kurvinen
yrittäjä, Varhan hallituksen varapuheenjohtaja