Periaatteessa Verner Nuuroksen omistama vapaa-ajan asunto kallion päällä on erämökki. Näin silloin, kun erämökin tyypillisesti ajatellaan olevan metsän keskellä, suon tai lammen rannalla. Erämökissä on usein myös vain tupa ja sauna.
Tämän asumuksen omistaja luokittelee vapaa-ajan asunnoksi, vaikka se hengeltään onkin ”erä”. Se on ollut myös päämäärä. Ei ole leikattavia nurmikoita, on maisemaa ja on rauhaa, mutta on myös nykyihmisen haluamia mukavuuksia. Eli siinä mielessä tämä on asunto.
Verner Nuuros on ”meitin somerolaisia”, vaikka esiteltävä asunto sijaitseekin Someron sijaan vilkkaassa mökkipitäjässä Sauvossa. Sekin on ”meitinsomerolainen” tapa, että vapaa-ajaksi irtaudutaan muualle. Somerosta ei yksin riitä kaikkeen.
Korpimäki
Talolla ei ole vielä nimeä. Nuuros naurahtaa, että voisihan se olla Korpimäki, sillä sanan molemmat määreet toteutuvat täällä.
Jyrkän mäen laella kallion päällä seisoo talo, jolta on terassit kolmeen ilmansuuntaan. Siperianlehtikuusesta rakennettua avointa maisematilaa riittää myös pohjanpuolelle. Se tuo suojaa, kun puhkeaa syksy tai tuuli.
Jo pihaan saapuessa tulijan katse näkee ”maiseman läpi”. Talon keskellä oleva katettu ”ikkunaterassi” muodostaa kehyksen merinäkymälle, joka on Karhuselän yläpuolella, Kemiönsaaren pohjoisosassa sijaitsevaa Angelniemeä vastapäätä. On helppoa poiketa arkenakin töiden jälkeen, kun kyseessä ei ole ”etämökki”.
Yksityiskohtia ja kokonaisuutta tarkastellessa käy ilmi, että isännän ajatuksia selkeästi leimaa luonnonläheisyys. Nuuros on töissä Someron suurimmalla kartanolla Somerniemen Palikaisissa, jossa on sen tilanhoitajana. Hänen hoitovastuullaan on muun muassa yli 200 hehtaaria peltoa ja yli 1 300 hehtaaria metsää. Täällä on silti ihan eri tavalla ”maalla”.
– Idea oli, että pääsisi sieltä välillä poiskin. Etäisyys on sopiva, ei liian lähellä että pääsee töistä irti, mutta ei myöskään liian kaukana. Alle tunnissa ajaa, mies myhäilee.
– Olen tykästynyt seutuun ja aikanaan Kemiöönkin. Täällä ollaan hyvin merellisessä ympäristössä, mutta silti selkeästi mantereen puolella.
Nuuros myös metsästää sekä Angelniemellä että Palikaisissa. Tämän jahtikauden aloituksena hän kaatoi ensimmäisestä passista komean 12-piikkisen hirvisonnin.
Mäntymetsä tuo viitekehyksen
Nuori labradorinnoutaja Väinö on seurannut mukaan vapaalle. Ympärillä on tiluksia 9 hehtaaria, joka sisältää meren rantaa. Meren mahdollisuudet, laituri ja ehkä vene sen vierelle ovat tulevaisuudessa. Sitten joskus. Tämä on valmistunut nyt.
Talo on höylätty 6×8-tuumaisesta hirrestä, omasta metsästä ”pitkän kaavan mukaan sahattu ja kuivatettu”. Vehasen saha valmisti rakennuspuut melkein viimeisinä ennen tulipaloa.
Suunnittelun ohjat olivat omissa käsissä, työnjohtajana ja -tilaajana – rakentajanakin, mutta rakenteellisista seikoista kuin myös suurelta osin tekemisestä vastasi isä Veikko Nuuros, joka on rakennusmestari ja Salon kaupungin rakennustarkastaja. Yhdessä talolle on haettu modernia ulkonäköä.
Jo pikkupojasta asti oli haave, että jotakin pitää vielä rakentaa jonkun tosi korkean mäen päälle. Talossa olisi tietysti paljon ikkunoita, poreamme terassin etelänurkalla ja saunan lauteilta näkymä mäntyjen yli rannikon horisonttiin.
– Maisema oli se asia, jonka takia tämä aikanaan ostettiin. Siksi myös talossa on tehty monia ratkaisuja sen mukaan, mikä parhaiten istuu maisemaan. Korkeuskäyrien mukaan tämä voisi olla 55 metriä merenpinnasta.
– Moni voisi sanoa, että täällä moni asia on epäkäytännöllistä. Mutta ei tätä toisaalta ole tehtykään käytännölliseksi. Se ei ole ollut suunnittelun ykkösprioriteetti, Nuuros toppuuttelee.
Kestää ja hengittää
Kun on tuulettuva alapohja sekä hirsirakenne ilman muoveja, on selvää, että nykypäivälle ominaiset kosteusongelmat loistavat täällä poissaolollaan. Sisätilat pysyvät ympäri vuoden aina raikkaina.
– Tällaisella rakenteella talot ovat ennen kestäneet satoja vuosia. En ymmärrä, miksi toimivaa konseptia on tarvinnut lähteä muuttelemaan, Verner Nuuros kysyy aiheellisesti.
Hän haluaisikin enemmän nähdä perinteistä hirsirakentamista ja rakennustekniikkaa. Varsinkin Suomessa, jolle sillä on kaikki mahdollisuudet. Vehasen sahan poistuminen harmistuttaa, koska sinne oli helppoa toimittaa omat puut käsiteltäviksi, valmiiksi rakennusmateriaaliksi asti.
– Omalta kohdaltani on vaikea miettiä vaihtoehtoja. Jos se ei voisi olla hirsitalo, niin ehkä se sitten olisi kivitalo.
Ulkoseinien pintakäsittely on Uulan mustalla, perinteisellä keittomaalilla. Se on vastaavaa kuin punamulta. Sopii luonnon keskelle, kestää ja hengittää.
Teetettyjä kalusteita
Sisällä tuvassa katse osuu tuppeensahattuun, Muurlassa puusepällä teetettyyn komeaan tammipöytään. Vahattu kansilankku on jyhkeästi yli 40 millimetriä paksua. Muitakin vastaavia kalusteita tänne on vielä tilattuna ja tuloillaan.
Pöydän yläpuolella on varsin näkymättömiin harmaalla kankaalla verhoiltu ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Tällaisiakin siis on saatavissa! Vastaavasti ulkoyksikkö on rakennuksen alla piilossa katseilta.
Sisäseinät ovat vahattu Osmon öljyvahalla. Sävy on huolellisen pohdinnan tulosta. Katto tehtiin jopa kahteen kertaan, että saatiin haluttu lopputulos. Lattia on kivilaattaa ja keittiökaapistojen välinen tila on suojattu lasilevyllä.
Huonetilassa on lattialämmitys sähköllä. Se on ohjattavissa netin kautta, kuin myös ilmapumppu ja amme. Ikkunaseinällä on Jotulin kamina isolla lasiluukulla. Malli on valittu tositarkoituksella, ilman suurta varaavuutta. Tarkoituksena on, että tulisija tuottaa tänne saavuttaessa nopeasti lämpöä.
Ylhäällä on parvi ja nukkumatila. Ja kun sauna sijaitsee erillään, säilyy mukavuuslämpötila sisällä myös kesällä, ilman saunan lämpöä ja kosteutta.
Saunassa on hyvät löylyt antava Iki-puukiuas, joka suo löylyt vaikka seuraavana päivänä. Seinämateriaalina on lämpökäsiteltyä saarnea. Lauteet ovat lämpökäsiteltyä apassia, jotka teki taitavasti Lasse Lemberg Somerolta. Ne ovat pehmeää puuta, kun saarni on hyvin kovaa. Alarapun alla on säilytyslokero pesutarpeille.
——–
Paikka on hyvä. Seuraavaksi tänne on ajatuksissa laittaa aurinkopaneeleja katolle ja puuvaja/mönkijätalli. Käytännöllisyys sanelee seikkoja, mutta vierasmajakin on ainakin suunnitteluasteella.
Fakta:
Vapaa-ajan asunto
-tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan puolet suomalaisista (49 %) oli ollut edeltävän vuoden aikana omassa käytössä olevalla kesämökillä tai vapaa-ajan asunnolla
-niiden rakentaminen on ollut vähäistä 2020-luvun alussa
-vuonna 2021 valmistui 2 100 uutta kesämökkiä
-Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 508 919 kesämökkiä
-eniten mökkejä on Kuopiossa
-kesämökkejä rakennettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen valmistuneiden mökkien määrä on laskenut joka vuosikymmenellä
-2010-luvulla valmistuneiden mökkien määrä on alle puolet 1970-luvun määrästä
-kesämökkikantaan kuuluvat kaikki vapaa-ajan asuinrakennukset, eli sekä yksityishenkilöiden omistamat kesämökit että vuokrattavat lomamökit