Someron kaupunginvaltuusto hyväksyi Salon työllisyysalueen työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelman. Somero, Salo, Marttila ja Koski muodostavat työllisyysalueen.
Uudistus astuu voimaan vuoden 2025 alussa eli silloin työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle. Väestöä Salon työllisyysalueella on 63 609 (tilasto 2022 joulukuu) ja työvoimaa 28 701 (31.12. 2021) henkeä.
Valtuutetut halusivat tietää, onko tulossa lähipalvelu ja miten somerolaisia työnhakijoita palvellaan.
Kirsti Kurki (ps.) kyseli, miten on otettu huomioon haja-asutusalueella asuvat työnhakijat ja se, miten he pääsevät palveluiden luo. Julkista liikennettä kun ei Somerolla juurikaan ole.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen arveli yhden keinon olevan digipalveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen.
– Laki edellyttää palvelujen tasapuolisia saantia.
Suikkasesta uudistus tuo Somerolle lisää lähipalvelua.
– Kolmelle asiakaspalvelijalle kaupungin pitää järjestää tilat Somerolta. Eli kyllä lähipalvelua on luvassa. Tietyt virkailijat keskittyvät tiettyihin asiakasryhmiin, joten pystytään takamaan paikallistuntemus.
Matias Mäkinen (ps.) kyseli, kuinka monta henkeä tulee vastaamaan työllistämisasioista Somerolla.
Kaupunginjohtaja sanoi laskentamallin mukaan somerolaisten väestöpohjalla tarvittavan 5–7 henkilöä.
– Mutta sitä en tiedä, millä tavalla se alueen sisällä järjestetään ja monellako heistä olisi työpöytä Somerolla. Se on tiedossa, että kolmelle lähipalvelun työntekijälle kaupungin tulee etsiä tilat. Valtion työvoimahallinnosta siirtyy työntekijöitä kuntiin.
Jutta Varjus (kok.) oli kiinnostunut niin sanottujen haavoittuvien työnhakijoiden palveluista. Hänestä Jukolassa toiminut Ecotekola olisi hyvä matalan kynnyksen työllistämispaikka.
– Ei kannata vielä kantaa sieltä kimpsuja pois, totesi Varjus.
Mirja Rouhiainen (kesk.) halusi tietää, tuleeko mukaan myös yritysten työvoimapalveluja, vai ainoastaan työnhakijoiden. Laura Nuotio (kok.) tiedusteli, siirtyykö kaupungin elinkeinotoimesta väkeä uuden työllisyysalueen palvelukseen.
Kaupunginjohtaja sanoi työllisyysalueen huolehtivan niin yritysten kuin yksityisten työvoimapalveluista.
– Kunnan elinkeinotoimi on jatkossa lähempänä työvoimahallintoa kuin nyt. Yhteistyö varmaankin lisääntyy.
Reima Anolinista (kd.) on hyvä, että palveluiden saatavuus paranee ja tulee enemmän lähipalveluksi. Keskeisimmiksi keinoiksi tämän onnistumiseen on mainittu suunnitelmissa monikanavaiset palvelut, mutta etenkin lähipalvelut ja henkilökohtainen asiointi. Anolinista myös palveluntarjoajien jalkautuminen asiakkaiden luo, on hieno asia.
– Fyysiset henkilökohtaiset lähipalvelut ja kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat tuloksellisia. Etenkin nuoret, maahanmuuttajat, kotoutujat ja pitkäaikaistyöttömät hyötyvät kokemusten mukaan erityisesti lähipalveluista.
Anolin kysyi, millä toimenpiteillä lähipalvelua on tarkoitus vahvistaa.
– Neuvottelut jatkuvat. Meillä on vakaa usko, että saadaan aikaiseksi toimintamalli, joka on nykyistä lähempänä asiakasta. Meidän omat elinkeinopalvelumme tekevät yhteistyötä uuden alueen työntekijöiden kanssa. Se on lähipalvelua edistävä asia, vastasi kaupunginjohtaja.
Jani Kurvinen (kesk.) arvioi, että Salon kanssa tehtävällä yhteistyöllä vahvistettavan myös Someron aluetta.
Elli Kurkikangas (vas.) tiedusteli, luodaanko digipalvelut tyhjästä. Hän arvioi sen olevan kallista.
– Jotakin kehitystyötä on jo tehty; valtiolta tulee lisää. Asiakasjärjestelmä ja digipalvelut tulevat olemaan samat kautta maan, vastasi kaupunginjohtaja.
Kirsti Kurki halusi tietää, miten kustannukset jaetaan. Kaupunginjohtaja sanoi kaikkien kustannusten olevan työllisyysalueen yhteisiä kustannuksia. Kulut jaetaan tietyn laskentataulukon mukaan kuntiin.