Sekajätteessä Somerolla alhainen liittymisaste

0
Kolmivuotiaskin osaa laittaa roskapussin pois kuljetettavaksi. Siksi Someron keskustan kiinteistöjen alhainen liittymisaste kummastuttaa.

Somerolaisilla on jätteenkuljetuksissa alhainen liittymisaste, 66 prosenttia. Asia ilmenee Forssan kaupungin jätelautakunnan teettämästä sekalaisen yhdyskuntajätteen tuoreessa kuljetusjärjestelmäselvityksestä.

Selvityksessä olivat mukana kaikki Forssan jätelautakuntaan kuuluvaa 16 kuntaa. Vertailutulos kertoo paljonkin kuntien erilaisuudesta, jota ei periaatteessa asiassa pitäisi olla edes olemassa.

Koko alueella kiinteistöjen jätteenkuljetusten liittymisaste on 78 prosenttia, jota vasten Someron tulos 66 prosenttia on merkittävän alhainen – toiseksi alhaisin kaikista vertailun kunnista. Heikoin oli Tammela 58 prosentillaan.

Kun Someron liittymisaste kuvataan selvityksessä alhaiseksi, niin liittymisaste on kohtalainen (81 %) esimerkiksi Sastamalassa, ja Forssassa peräti korkea (87 %). Paras liittymisaste on Oripäässä (89 %).

Taajamien osalta tilanne on vielä huonompi. Someron keskustataajaman liittymisaste on heikoin, 78 prosenttia. Paras liittymisaste on Oripäässä (99 %), ja Forssassakin ollaan jopa 96 prosentissa.

Someron maaseudulla liittymisaste on 61 prosenttia. Muualla osuus vaihtelee, ollen 41–82 prosenttia. Someron osalta maaseutu edustaa siis kyseisten kuntien keskiarvoa.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Salla Alapirtti toteaa Somerolla vallitsevaan tilanteeseen olevan joitakin perisyitä. Esimerkiksi niin, että monilla kiinteistöillä ei ole lainkaan solmittu jätteenkuljetussopimusta. Tai voi olla paljon kimppa-astioita, joista ei ole tullut tietoa jätteenkuljettajalle ja jätelautakunnalle.

Mutta entä kun alueella ei ole naapureiden yhteisiäkään jäteastioita? Tai millä tavoin selvitään, ellei jätehuoltoon liitytä?

– Siihen on monenlaisia keinoja, miten ihmiset jätehuoltonsa hoitavat. Ehkä yleisin on se, että ne poltetaan. Vaikka saunan uunissa, Salla Alapirtti vastaa.

– Mutta jos ihminen kierrättää kaiken ja lisäksi kompostoi biojätteen, hän voi kokea ettei tarvitse sitä sekajäteastian tyhjennystä, vaikka sellainenkin kiinteistöillä tulisi olla.

Mutta ei kai jätteiden polttaminen saunassa tai esimerkiksi pihan perällä tynnyrissä ole jätehuoltolain mukaista?

– Jätteiden polttaminen on jätehuoltomääräysten vastaista toimintaa, Alapirtti vastaa yksiselitteisesti.

Kenen tähän pitäisi puuttua?

– Jätelautakunnan tehtäviin kuuluu jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen seuranta, tai onko jätehuolto järjestetty. Käytännössä, kun saamme tiedon kiinteistöstä joka ei jätehuoltoon ole liittynyt, niin tällaiselle kiinteistölle laitetaan selvityspyyntö. Tarvittaessa asia siirretään ympäristönsuojeluun.

——————————

Jätteissä iso tehtäväkenttä ja paljon puutteita


Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen jätelautakunnan kaupungit ja kunnat ovat siirtäneet jätehuollon viranomaistehtävät Forssan kaupungin jätelautakunnalle. Kaikki jätelautakunnan tehtävät hoidetaan siis Forssasta käsin.

Jätteidenkuljettajat ilmoittavat jätelautakunnalle jätteiden kuljetustiedot neljä kertaa vuodessa. Jos kiinteistöllä ei ole jätteenkuljetusta, taikka ei ole tietoa kiinteistön kuulumisesta johonkin kimppa-astiaan, jätelautakunnalla ei ole tietoa kiinteistön jätteen kuljetuksesta.

– Meille ei tule silloin rekisteriin tietoa, että kiinteistöltä olisi käyty tyhjentämässä jätteitä, jätehuoltopäällikkö Salla Alapirtti huomauttaa.

Koko alueen 78 prosentin keräysaste kertoo kuitenkin siitä, että noin viidennes kiinteistöistä ei ole jätteenkeräyksessä mukana. Puhumattakaan Someron 66 prosentista, jolloin vajaa kolmannes kiinteistöistä ei kuljetuta pois jätteitään. Osahan toki saattaa olla mukana kimppa-astiassa.

Someron alueella on kaksi yritystä, jotka ovat ilmoittaneet tarjoavansa jätteenkuljetuksen palveluita koko kunnan alueella. Paikkatietotarkastelun perusteella osassa Someron kuntaa näyttäisi kuitenkin olevan alueita, joissa ei tehdä keräyksiä muuten kuin paikkaavan keräyksen osalta.

On resurssivajetta


Jätelautakunnan vastuulle on sälytetty laaja tehtäväalue, kentällä, jonka taustalla pyörii iso kuntamäärä ja valtava kiinteistöjen lukumäärä. Salla Alapirtti myöntää, että jätelautakunnan tulisi valistaa alueen asukkaita huolehtimaan jätehuollosta jätelain edellyttämällä tavalla. Hän vetoaa kuitenkin tämänhetkiseen henkilöstövajeeseen; tehtäviä on paljon enemmän kuin niihin on tekijöitä.

– Aktiivista jätehuoltoon liittymättömien seurantaa ei ole ehditty tekemään. Mutta jos olisi ideaalimaailma, jossa rahaa ja henkilökuntaa olisi, niin tekisimme kyllä. Pitkälle asialistalle tämä toki voidaan laittaa, mutta välillä tulee rajat vastaan henkilökunnan määrän ja rahoituksen suhteen, Alapirtti muistuttaa.

Jätteiden taivaalle savuttaminen saunan pesän alhaisessa polttolämpötilassa, on kehnonlainen menetelmä verrattuna oikean jätteenkäsittelylaitoksen kykyihin ja kapasiteettiin. Pihassa tai pesässä polttaminen ei ole hyvä asia ilmastonkaan kannalta.

– Ei, ja myöskään ihmisten terveyden kannalta se ei ole hyvä asia. Siitä kuitenkin vapautuu niin paljon haitallisia yhdisteitä, koska saunanpesässä juuri on niin paljon matalampi lämpötila kuin siellä hallitussa jätteenpolttolaitoksessa, missä käsitellään vielä savukaasutkin.

Haltijan velvollisuus

Salla Alapirtti muistuttaa, että jätteiden käsittelystä säädetään varsin selkeästi jätelaissa.

– Siinä sanotaan, että kiinteistön haltijan on velvollisuus järjestää kiinteistön jätehuolto. Toki tiedotuksella on oma osansa, mutta myös kiinteistön haltijalla on oma vastuunsa kiinteistön asioiden hoidossa.

Kierrätysastetta pyritään koko ajan nostamaan. Vaikka yleisesti luullaan Suomen toimivan vastuullisesti, niin silti Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on EU:n keskiarvoa heikompi.

– Kyllä asiat kehittyvät pikku hiljaa.

Vinkkiä kustannuksiin


Alapirtti haluaa vinkata somerolaisiakin hyvästä keinosta, kun haluaa hillitä kiinteistönsä jätehuollon kokonaiskustannuksia. Tai jos on pelästynyt niiden olevan itselleen ylitsepääsemättömän isoja.

– Jos kiinteistöllä biojätteet kompostoidaan lämpöeristetyssä kompostorissa, on mahdollista hakea sekajäteastialle 12 viikon tyhjennysväliä jätelautakunnasta.

– Se tarkoittaa yhtä kuin neljä tyhjennystä vuodessa. Se ei enää ole kovin paljoa. On esimerkiksi paljon kiinteistöjä, joilla on 140-litrainen jäteastia ja sille 12 viikon tyhjennysväli, niin eipä kustannus tosiaankaan hirvittävän iso ole. Mutta pidemmästä tyhjennysvälistä eivät kaikki ihmiset ole olleet tietoisia.

Alapirtti muistuttaa vielä edelliseen, että vapaa-ajan asunnolla kompostorin ei tarvitse olla edes lämpöeristetty. Sekin alentaa kustannuksia.

12 viikon tyhjennysväliä voi hakea lomakkeella, joka löytyy jätelautakunnan nettisivuilta jateltk.fi. Ja löytyypä sieltä muutakin tietoa jätteiden käsittelyyn liittyen.

Taajamassa kiinteistön sekajäteastian tyhjennysväli on muutoin kesäaikana 2 viikkoa ja talviaikana 4 viikkoa. Haja-asutusalueella sekajäteastian tyhjennysväli on 4 viikkoa ympäri vuoden.

Toiminta-alue


Forssan kaupungin jätelautakunnan alueeseen kuuluvat Akaan, Euran, Forssan, Huittisten, Humppilan, Jokioisten, Kosken Tl, Loimaan, Oripään, Punkalaitumen, Sastamalan (pois lukien Suodeniemi ja Mouhijärvi), Someron, Säkylän, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän kunnat.

Selvityksessä arvioitiin nykyisen kuljetusjärjestelmän toimivuutta sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuksissa Forssan kaupungin jätelautakunnan alueella. Selvityksessä tarkasteltiin, täyttyvätkö jätelain (35 ja 37 pykälien) mukaiset ehdot.

Jätelain mukaan jätehuollon järjestäminen kuuluu kunnalle ja kiinteistöiltä kerätty ja poiskuljetettu jäte on toimitettava kunnan järjestämään jätehuoltoon (pois lukien tuottajavastuun alainen jäte). Jätehuollon toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia tuleekin arvioida alueellisena kokonaisuutena, ottaen huomioon sekä kuntavastuullinen että markkinaehtoinen jätehuolto.

Perusmaksurekisterin tietojen perusteella toimialueen kiinteistöistä 73 prosenttia on vakituisessa käytössä ja 27 vapaa-ajan asuntona.

Eniten vapaa-ajan asuntoja on Tammelassa, jossa kiinteistöistä 56 prosenttia on vapaa-ajan asuntoina, Urjalassa 48 ja Somerolla 39 prosenttia.