
Kun Marika Viljamaa aloitti syyskuun puolivälissä työnsä Somerolla, niin kaikki seurakunnan neljä papinvirkaa täyttyivät.
Aiemmin Viljamaa työskenteli johtajana Vivamossa, joka on Kansan Raamattuseuran loma- ja kurssikeskus Lohjalla. Sielläkin hän toimi pappina, mutta työssä oli paljon muutakin, joka vaati huomiota.
Hän halusi keskittyä papin työhön, ja haki seurakuntapastorin virkaa.
Marika Viljamaa on kokenut työnsä Somerolla monipuoliseksi.
– Se on papin perustyötä eli kohdata ihmisiä vauvasta vaariin. Jumalan rakkauden välittämistä, tiivistää pastori Viljamaa.
Runsaan kuukauden aikana on ehtinyt olla kasteita, hautaan siunaamisia, omaisten kanssa keskusteluja, jumalanpalveluksia ja hartauksia muun muassa Pihlajakylässä ja Syreenisalissa, ja edessä hoivakodeissa.
Hän on ollut diakonien kanssa Svenssonilla.
– Svensson on pieni, lämminhenkinen tila, jossa tavata ihmisiä ja jutella heidän kanssaan, kuvailee Viljamaa lähimmäispalvelukeskusta.
Hänestä seurakunta on kokoontumispaikka, jossa voi jutella ja pohtia elämää.
– Jokaiselle on paikka seurakunnassa. Saa olla mukana sellaisena kuin on. Voi tehdä asioita, kukin kykyjensä ja halujensa mukaan. Mutta ei tarvitse olla aktiivinen tekijä, voi vain tulla, olla ja osallistua.
– Minulla on Somerolla ollut tervetullut olo. Ihmiset ovat tulleet juttelemaan ja toivottaneet tervetulleeksi Somerolle. Minulle ollaan oltu hyvin avoimia ja ystävällisiä, kiittelee pastori.
Isoissa kaupungeissa voi hukkua massaan eikä löydä tietään auttajan luokse. Marika Viljamaasta Somerolla ollaan yhteisöllisiä.
– Täällä ei olla kasvottomia. Uskalletaan auttaa ja tulla autetuiksi.
Viljamaa uskoo, että papin työtä, kuten muitakin ammatteja on paras tehdä oman persoonansa kautta; ei ottaa roolia päälle, vaan olla kasvotusten sellaisena kuin on.
– Olla kiinnostunut ihmisistä. Se on tärkeää, painottaa pastori.
– Ihmiset eivät näytä kipuaan. Meillä on ollut Suomessa vallalla pärjäämisen kulttuuri. Ehkä me jo nykyään uskallamme pyytää apua paremmin kuin aiemmin. Ymmärretään, että itse kullakin elämäntilanteet muuttuvat, on menetyksiä ja muuta.
– Työ ei saa määrittää ihmisen arvoa. Hallituksen suunnitelmat eivät anna tilaa tilanteille, mihin ihminen ei voi varautua, kuten sairauteen, työttömyyteen, epätäydellisyyteen, toteaa Viljamaa.
Ihmisellä on hyvä olla kaikenkokoisia haaveita
Ylioppilaskeväänä Marika Viljamaa haki sekä hortonomikoulutukseen Lepaalle että teologiaa opiskelemaan Helsinkiin. Ovet avautuivat puutarha-alalle. Hän valmistui hortonomiksi 2000.
Viljamaa koki kuitenkin edelleen kutsumusta papin työhön. Hän aloitti teologian opiskelut 2012 ja valmistui teologian maisteriksi 2017. Pappisvihkimyksen hän sai 2019.
Marika Viljamaa asuu Lohjalla, noin tunnin ajomatkan päässä Somerolta. Perheeseen kuuluu aviomies, 17- ja 18-vuotiaat pojat sekä jo omillaan asuva tytär.
Viljamaalle iloa antaa yhdessä vietetty aika perheen ja muiden läheisten ihmisten kanssa.
– Luen paljon, ulkoilen ja käyn kuorossa.
20-vuotiaaseen sekakuoroon, Laurin Laulajiin hän on saanut houkuteltua myös tyttärensä.
– Ihmisellä on hyvä olla pieniä, isoja, kaikennäköisiä haaveita. Yksi minun haaveeni on toteutunut. Olen valmistunut papiksi ja saan tehdä nyt tätä antoisaa työtä.
Viljamaa pitää opiskelusta. Hän haluaa oppia ja kehittyä. Parhaillaan hän tekee työn ohella pastoraalitutkintoa, jossa syvennetään tietoja ja taitoja Kirkon koulutuskeskuksen ja hiippakunnan koulutuksessa. Tutkinnon käytännön tehtävien kautta Viljamaa on ollut mukana diakonien työarjessa.
– Kun tekee toisen työtä, se herättelee ajattelemaan.
Viljamaalla on haave kirjoittaa joskus kirja, jossa olisi tarinoita.
Viimeksi Marika Viljamaa luki piispa Mari Leppäsen kirjan Kuulun tähän maisemaan .
– Pidin siitä. Siinä näkyy hengellisyys ja luonnonyhteys. Vetäydymme mietiskelemään luonnonhelmaan; se on pyhää läsnäoloa.
Viljamaa on huomannut, että jotain kummallista tapahtuu, kun liike, raitis ilma ja maisema yhdistyvät.
– Kun minulla on tullut jumi kirjoittamisen, esimerkiksi hartauspuheen tai saarnan kanssa, niin olen lähtenyt ulos hetkeksi. Luonnossa ongelma ratkeaa tai tulee uusia näkökulmia asioihin, joita on pohtinut.