Someron Yrittäjät jakoi Someron Säästöpankin asiantuntijoiden avustuksella jäsenillassaan aimo annoksen tietoa säästämisestä ja sijoittamisesta, mutta niin että sijoittajana ei olekaan yksityishenkilö vaan yritys.
– Peruslähtökohta on se, että teidän yrityksenne on jo sinällään melkoinen sijoitus. Moni on laittanut siihen kiinni koko elämänsä, ainakin työpanoksensa ja joskus omaisuutensakin, aloitti liiketoimintajohtaja Kalle Lepola.
Hän sanoi kuulleensa argumenttina sijoittamatta jättämiselle sitä, että siten voi menettää rahansa. Hän kuitenkin muistutti, että yrittäjälle itselleen tai yrityksellekin voi aina tapahtua jotain sellaista, joka vaarantaa tai jopa katkaisee rahavirran.
– Näenkin sijoittamisen riskien hajauttamisena.
– Kun on valmis laittamaan likoon koko elämänsä ja ryhtyy yrittäjäksi, niin siinä on valtavasti mahdollisuuksia, mutta toki myös riskejä. Eli oletan, että yrittäjä tietää, mistä puhutaan, kun keskustellaan riskeistä.
– Mutta sehän on selvä, että tuottoa haetaan.
Lepolan mukaan yrittäjille usein tärkein tavoite säästämisessä ja sijoittamisessa on hankkia jonkinlainen varapuskuri.
Tuoreessa muistissa on esimerkiksi koronan vaikutukset, jotka rajoituksineen katkaisivat kaikkikin rahavirrat joistakin yrityksistä.
Ne joilla puskurirahaa oli, pystyivät toteuttamaan investointeja tai pitämään vaikka rästiin jääneitä lomia.
Lepola muistutti myös siitä, että jos yritys on osakeyhtiömuotoinen, niin tunnusluvut ovat julkisia.
– Minusta olisi ainakin mukavampi näyttää hyviä lukuja kuin huonoja.
Osakeyhtiössä on hänen mukaansa järkevämpää, että sijoittaja on yritys, ei yrittäjä.
– Jos omistatte esimerkiksi yksin osakeyhtiön, ja otatte sieltä rahaa itsellenne, niin siitä on maksettava veroja ja kuluja. Kun sen jälkeen sijoitatte kyseisen rahan eteenpäin, niin siitä jää jo iso siivu välistä pois ennen kuin sijoitusta on tehtykään. Jos sijoituksen tekeekin osakeyhtiön sisällä, niin se voidaan tehdä suoraan. Myös verotus tulevista voitoista on hivenen kevyempää osakeyhtiön kautta kuin henkilönä.
Sijoituspäällikkö Marja Salminen antoi tietoa tämän hetken markkinoista sekä ihan konkreettisesti siitä, miten sijoittamisen voi aloittaa ja sen kanssa elää.
Hän muistutti, että vaikka koko ajan katsellaan ja kuunnellaan markkinakatsauksia, niin niiden ei pidä antaa vaikuttaa siihen, että ei uskallettaisi lähteä lainkaan sijoittajiksi.
– Markkinat elää ja menee, mutta tärkeintä on lähteä mukaan ja kiinnostua tästä maailmasta. Se on sijoittamisen suola.
Pankki saa talouskatsauksen pääekonomistiltaan kuukausittain. Miltä Suomen talous näyttää nyt?
– Elokuussa pääekonomistimme Henna Mikkonen laati kasvuennusteet tälle vuodelle niin, että viime vuosihan oli kaikilla 1,6, ja näkemys on, että vaikka tästä vuodesta tulee nollavuosi, niin ensi vuodelle kasvua tulee.
– Valtiovarainministerimme Riikka Purran tuorein ennuste ensi vuodelle oli parempi kuin Mikkosen, mutta hän päivittää ennustettaan seuraavan kerran 16. päivä maanantaina, vinkkaa Salminen.
Valtionvarainministeriö tiedottaa nettisivuillaan, että vuonna 2024 hintojen nousu on kotitalouksien tulojen kasvua hitaampaa ja korkojen nousu on ohi. Kotitalouksien ostovoiman kohentuminen lisää kulutusta ja BKT kasvaa 1,2 prosenttia. Talouskasvua heikentää kuitenkin edelleen rakentamisen heikko tilanne. Investointinäkymät ovat kuitenkin muuten valoisat, erityisesti tuulivoimainvestointisuunnitelmia on erittäin paljon.
Vuonna 2025 kasvu nopeutuu ministeriön mukaan 1,8 prosenttiin, kun kulutuksen kasvu lisäksi investoinnit lisäävät kotimaista kysyntää.
– Myös inflaatio on ollut nyt tapetilla. Eli kun energiahinnat pomppasivat vuosi sitten ja samalla inflaatio nousi, niin keskuspankit alkoivat nostamaan korkoja, selvitti Salminen talouden taustoja.
– Ennuste on, että vuoteen 2025 mennessä mennään noin 3 prosentin tasolle. Eli tämä on korkosijoittajalle oiva hetki!
Nyt ollaan 4 prosentin tasossa ja Euroopan keskuspankki, EKP, sekä Yhdysvaltain keskuspankki, FED, ovat ilmoittaneet, että nyt korkonostot ovat tässä.
– Valtionlainojen luottotasot ovat nousseet ja koska ennusteiden mukaan korot ovat laskevat, niin siksi meidän näkemys tällä hetkellä on, että ylipainotamme valtionlainoja ja korkoja.
Korkosalkunhoitaja Mikko – Pekka Rautiainen antanut vuoden tuottoennusteeksi 5,39.
– Hienoa, että saadaan korkotuottoa taas pitkästä aikaa, ja nimenomaan varovaiselle kassanhallinnalle. Eli suosittelen ottamaan kassanhallinnan tuotteeksi lyhytkorolle.
Osakkeissa tuloskasvuennusteet ovat nyt vähän huonohkot, kun menemme taantumaan, ja se näkyy Suomessa.
– Koska kasvuennusteet Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla ovat hiukan negatiiviset, niin meillä on osakkeet laitettu maltilliseen alipainoon, mutta niin että Suomi-osakkeissa ollaan maltillisessa ylipainossa. Eli siellä on nyt oston paikkoja. Meillä on hyviä kotimaisia yhtiöitä nyt tosi paljon markkinoilla. Jaksotetusti kannattaa alkaa ostaa.
– Tärkein pointti sijoittamisessa on, että yrittäjä on itse sinut sen kanssa, mihin rahat laitetaan. Toiminnan pitää olla myös sen suuruista, mikä sijoittajalle sopii ja sellaisen riskitason mukaista, mikä tuntuu sopivalta.
– Oma yritys on aina ykkönen, mutta tuotteita sijoittamiseen löytyy, kuten osake- ja korkorahastot.
Toiset ovat suoria osakesijoittajia ja toiset tykkäävät rahastoista.
Toiset seuraavat salkkuaan päivittäin, toiset noudattavat ajatusta: sijoita ja unohda. Eli koko sijoittamisen voi jättää vaikka pankkien asiantuntijoiden hoidettavaksi.
– Eri markkinatilanteissa ei kannata hötkyillä ja pelästyä. Pitkässä juoksussa osakemarkkinat aina nousevat.
Marja Salminen muistuttaa, että sijoittamiseen ei tarvita isoja summia, pienin aloitussumma on 50 euroa.
– Mutta se on ymmärrettävä, että säästäminen on todellinen maratonlaji.
Avainasemassa henkilökunta ja uskolliset asiakkaat
Yrittäjäiltaan tuli oman yritystarinansa kertomaan forssalainen toimitusjohtaja Sanna Järvi, 39. Tosin hän huomautti heti aluksi, ettei koe toimitusjohtaja-titteliä omakseen, vaan on suorittavaa työtä tekevä yrittäjä.
Järven yritys Pikku Pistrina Oy on perustettu 2020 ja sen liikevaihto oli viime vuoden tilinpäätöksen mukaan lähes 700 000.
Taustana Järvellä on suunnilleen tämän päivän tarjoilijan ammattitutkintoa vastaava koulutus. Muutaman palkollisena kokeillun työvuoden jälkeen taival ravintoloitsijaksi alkoi kanelipullien ja kakkujen leipomisesta kotona. Seuraava askel oli kesäksi toiminimellä perustettu pop up -kahvila Forssan keskustaan Ankkalammin kupeeseen.
Sitten oli vuorossa täysimittainen ravintola. Tämän vuoden alussa yritys osti toisen ravintolansa Humppilan Lasitornin.
Varsinkin ravintola-alalla kaiken a ja o on Järven mukaan hyvä henkilökunta, josta on pidettävä kynsin, hampain kiinni. Hän antoikin vinkkejä siihen, miten tämä on hänen kohdallaan onnistunut.
– Esimerkiksi me teemme työn lisäksi kaikkea kivaa yhdessä.
Hän kertoi, että Forssan kuninkuusravien aikana, toisin kuin muut alan yrittäjät, he sulkivat Pikku Pistrinan ja lähtivät nauttimaan hevostapahtuman tunnelmasta. Ja työporukan kanssa on käyty myös katsomassa esimerkiksi MM-lätkää.
Toki tulosta on tehtävä, jotta työpaikat säilyvät ja siinä tärkein asia ovat asiakkaat.
– Se, että heitä palvellaan hyvin ja oikein, ja he käyvät meillä. Sitä kautta tulee liikevaihto.
– Itse en myöskään halua olla poissa suorittavasta työstä, koska koen työntekijöiden arvostavan sitä, että tiedän itse, mitä he joutuvat tekemään. En johda heitä ylhäältä käsin, vaan olen heidän kanssaan samalla tasolla. Enkä pyydä heitä tekemään yhtään sen enempää kuin mitä olen itse valmis tekemään. Tosin pyydän itseltäni välillä ehkä vähän liikaa.
Tulevaisuuden tavoita?
– Ensimmäinen tavoite on päästä joskus 40-tuntiseen työviikkoon ja sitä seuraava steppi on tehdä itsestäni tarpeeton. Sen jälkeen voin sitten kirjoittaa nimeni alle toimitusjohtaja.