Vapaana tien päällä

0

Teksti ja kuvat Olli Salomäenpää

– Tämä on Fiatin alustalle tehty Sunlight T58 -asuntoauto vuosimallia 2018. Alle kuusi metriä pitkänä meille juuri sopiva.
Näin esittelevät matkailuautoansa somerolaiset Eveliina Puhakka ja Mika Mariin . Karavaanarius tai matkailuajoneuvot ovat heille kummallekin tuttuja jo lapsuudesta lähtien. Vaikka Mika Mariin aiemmin ajattelikin, ettei ikinä ryhdy karavaanariksi, niin vain mieli muuttui, ja pariskunta hankki vaunun 2015.
– Menimme sillä hankinnalla oikeastaan suoraan syvään päätyyn, eli ostimme pitkän perhevaunun, joka toimi meillä lähinnä kesämökin korvikkeena. Emme vetäneet sitä oikeastaan laisinkaan, vaan matkoille vuokrasimme asuntoautoja, joita tulikin kokeiltua sitten kaikenlaisia retkeilyautoista isoihin autoihin asti, Mika Mariin toteaa.
Miksi päädyitte ostamaan juuri tällaisen auton?
– Halusimme pienen auton, koska tällaista on vaan näppärämpi käsitellä. Ja miksi sitten tällainen eikä retkeilyauto, niin yksinkertaisesti asumismukavuus. Retkeilyauto on kapeampi ja se vaikuttaa selvästi tilan tuntuun. Lisäksi tällainen on paremmin eristetty. Tämän kokoisia asuntoautoja on käytettynä aika niukasti saatavilla, koska uutena hintaero seuraavaan pituusluokkaan on aika pieni. Mekin haimme tällaista autoa puoli vuotta ihan tosissamme ja muutama auto meni niin sanotusti sivu suun, koska olimme liian hitaita päätöksessämme. Tämä yksilö tuli eteen tänä keväänä ja olemme ajaneet tällä puolen vuoden aikana noin 12 tuhatta kilometriä ympäri Suomea.
Perinteinen kysymys karavaanariutta mietittäessä on: auto vai vaunu. Puhakalla ja Mariinilla on ollut molemmat, miten he vastaavat kysymykseen?
– Kummassakin on puolensa. Auto toimii paremmin liikkuvien ihmisten tarpeeseen, vaunu on parempi tukikohtana. Asumismukavuus vaunussa on selkeästi parempi ja varmaakin vaunu on lapsiperheelle parempi. Kustannusmielessä vaunu on parempi, jos ajatellaan vaikkapa ostohintaa, vakuutuksia, huoltoja tai huoltokuluja. Mutta meille tässä tilanteessa auto on parempi.
Moni on varmastikin kuullut kauhutarinoita mädistä kosteuspommeista, joiksi oma hankinta on paljastunut. Mitä mieltä ovat kokeneet karavaanarit?
– Kyllä tänä päivänä voi melko turvallisesti ostaa minkä tahansa tällä vuosituhannella rakennetun laitteen. Toki yksilöeroja aina on. Oikeastaan ainoat, mitä suoraan välttäisin, olisi yksityisesti maahantuotu kalusto, jonka historia on epäselvä. Niissä on liian suuret riskit, Mariin tietää.
– Merkeissä on toki eroja ja sitä myöden myös hintaeroja, mutta ne ovat monesti ihan perusteltuja, miettien juurikin käytettyjä materiaaleja ja varusteita. Mutta keskeinen ongelma kaikissa on painonhallinta, auton tai vaunun paino kun ei saisi kasvaa liian suureksi.
– Laitteen ylläpitoa ajatellen, varsinkin jos on ostanut uuden, niin ei kannata tinkiä määräaikaistarkastuksista ja korin tiiviystarkastuksista. Varsinkin parin ensimmäisen vuoden aikana kori vielä hieman elää ja mahdolliset rakennusvirheet tulevat esiin. Eli tarkastuksista, vaikka ne hiukan maksavatkin, ei todellakaan kannata säästää. Tällä mahdollistetaan huolettomia vuosia jatkossa. Luonnollisesti myös kaasulaitteistot pitää tarkistaa ja koeponnistaa säännöllisin väliajoin. Ja tietysti muut huollot ennen ja jälkeen kauden.
– Jos mietitään taas sellaista jokapäiväistä huoltoa ja ylläpitoa, niin pinnat kannattaa pitää puhtaina, erityisesti ruuanlaittopisteen ympärillä. Tuuletus ja ilmanvaihto täytyy olla kunnossa, home tarttuu nimittäin yllättävän nopeasti pintoihin. Ja yksi asia, mitä ei voi korostaa liikaa on palosammutin ja sen kunto. Sillä voi nimittäin olla merkitystä, jos vahinko tulee ja joudutaan tekemisiin vakuutusyhtiön kanssa.
Talvi on tulossa ja laitteita ollaan laittamassa talviteloille. Voiko vaunun tai auton säilöä talveksi taivasalle?
– Tokihan säilytys sisätiloissa tuo tiettyä huolettomuutta, mutta kyllä tämän päivän laitteet kestävät hyvin talven rasitukset myös ulkosalla, kunhan ilmavaihtoon ja kosteudentorjuntaan kiinnitetään huomiota. Ja akuissa pysyvät lataukset kunnossa. Lumikaan ei ole ongelma, paitsi keväällä kun se alkaa sulaa. Silloin lumet kannattaa harjata pois, koska sulamisvedet löytävät helposti tiensä kattoluukkujen tai muiden läpivientien kohdalta sisärakenteisiin.
Kaiken kokemuspuheen jälkeen tulee tunne, ettei karavaanarius ole mitään laiskan ihmisen hommaa. Mutta miksi, kaikesta vaivasta huolimatta karavaanarius eikä jokin muu tapa matkustaa tai viettää vapaa-aikaa?
– Kyllä se on se todella kliseinen vastaus, eli vapaus, Eveliina Puhakka ja Mika Mariin toteavat.
– Voit vaihtaa maisemaa aina kun haluat. Halusit sitten aamulla herätä meren, järven tai metsän laidasta. Ja kun me olemme ulkoilmaihmisiä, niin tämä on meille juuri passeli. Ja jostain syystä me nukumme täällä autossa aina paremmin kuin kotona. Mutta sateella kannattaa laittaa korvatulpat, ropina kuuluu aika hyvin sisälle.