Mennäänkö saunaan?

0
Heidi Mäkinen

No niin. Talvi taitaa olla tulossa. En muistanutkaan, kuinka ihanaa aikaa vuodesta tämä on. Kellot on siirretty ja puista putoavat kohisemalla loputkin lehdet. Aurinko on näyttäytyessään huumaavan kaunis ja tekee luonnosta vieläkin värikkäämmän.
Vaikka luissa ja ytimissä tuntuu kylmä kutittelevan näin talven alkumetreillä, niin jännän nopeasti siihen taas sulautuu. Varsinkin kun tähän on oivallinen lääke, sauna. Mikä mahtava keksintö! Kun kylmyys kehossa alkaa ottaa ylivaltaa, ylistän mielessäni saunaa ja asetan sen melkein ykköspallille nautintopalkintoja jaettaessa.
Olen myös joissakin käänteissä verrannut elämän menoa saunaan. Antakaas kun avaan tätä hieman.
On olemassa monenlaisia saunoja. Ja on turha lähteä kinaamaan kenenkään kanssa siitä, mikä on parhain. Joku esimerkiksi nauttii heti valmiin Harvian välittömästä lämmöstä, joka on taattu sinä hetkenä, kun lauteille istahtaa.
Itse kuulun kuitenkin puusaunan ehdottomiin kannattajiin.
Kaikki alkaa jo siitä, kun täyttää kopan erikokoisilla klapeilla. Selväähän on, että sytyttämiseen tarvitaan pienempää kalikkaa, ja kun liekki palaa täydessä roihussa, on heitettävä isompaa pökköä pesään. Tarvitaan myös apuvoimia, kuten lehtiä, koivun tuohta ynnä muuta. Vielä viimeinen tarkistus, onhan pellit ja luukut auki, jotta kokonaisuus saa suotuisan ilman.
Raapaiset tikkuaskin kylkeä ja jäät odottamaan. Kuuluuko ritinää, rätinää? Kuuluuhan sitä. Aina ensin tietenkin palavat apuvoimat, mutta jatkuuko roihu senkin jälkeen?
Joskus käy niin, että vaikka kaikki asiat on mielestään tehnyt juuri niin kuin saunansytytysoppaassa on neuvottu, liekki sammuu. Ei muuta kuin lisää apuvoimia kehiin ja ehkä hieman palaneiden klapien uudelleensovittelua, ja uutta tulitikkua perään. Lisää odotusta. Kädet on kuuluisia kyynärpäitä myöden ristissä. Saunan lämmön kaipuu on jo melkoinen.
Tuleeko suotuisaa lopputulosta vieläkään? Ehkä ei. Lannistuako vai tarkistaako vielä pellien asennot ja antaako lisää apuvoimia? Riippuu tilanteesta. Toisinaan on hetkiä, kun ajattelee sanovansa kiukaalle, että pidä puusi ja tunkkisi.
Juuri nyt tälle sarvipäiselle saunanlämmittäjälle luovuttaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Ja ”keskustelu” kiukaan kanssa tuottaakin tulosta. Saunan lämmöstä pääsee nauttimaan.
On myös hetkiä, kun sytyttäessä huomaa kaikkien tähtien olevan oikeassa asennossa ja täysi roihu ottaa vallan jo siinä vaiheessa, kun tikku koskettaa pientä tuohenpalaa. Ritinä ja rätinä on sellainen, josta tietää, että nyt palaa ja kovalla roihulla. Ilo huutaa mennessään: ” Keep it Coming!”
Ei muuta kuin vaatteet veks ja lauteille. Onko tänään sellainen päivä, että nautitaan miedosta lämmöstä, jossa myös lapset viihtyvät pidempään. Pienten papusten kanssa voi luvassa olla vaikka syvällinen keskustelu maailman menosta, tai sitten se hetkessä muuttaakin muotonsa joko äänekkääseen naurun remakkaan tai riitaan saunaleluista.
Vai onko nyt sellainen hetki, että nautin hiljaisuudesta koko lauteiden mitalla, yksin. Vettä kiukaalle sellaisella tahdilla, että tuntee ihon kuumottavan ja pistelevän. Vuosia saunoneena voin jo asettaa itse rajan sille, mikä määrä löylyä on tarpeeksi. Ei tarvitse odottaa ahdistavaa ja painavaa tunnetta liiasta kuumuudesta, jos tulikin heitettyä liikaa löylyä. Koska tahansa voi kipsotella kylmään suihkuun. Ja mielellään niin kylmää vettä niskaan kuin hanasta tulee. Kiitos.
Elämässä tulee eteen monennäköisiä asioita. Jotkut vaativat enemmän apuvoimia, vastakkainoloa tai ”tiukkaa tuijotusta”. Toisinaan taas asiat ottavat täyden roihun silmänräpäyksessä, tai asiat soljuvat helposti heti valmiin Harvian tavoin.
Lopputulos kaikessa on kuitenkin sama. Asiat tulevat ja menevät tasan niin kuin ne ovat mennäkseen. Joskus kepeästi ja joskus pienen tai ison ”taikinoimisen” kautta. Maali on kuitenkin varma. Ja silti joka kerta ehkä erilainen. Mutta ainoa, jolla on minkäänlaista merkitystä, on se minkälaisesti asiat omassa päässään muovaa.
Jokainen on oman onnensa seppä, joka päättää, mikä määrä löylyä on tarpeeksi. Ja kun tilannetta katsastaa hieman korkeammalta, niin lopuksi voi kuitenkin todeta, että saunomisen jälkeen on hyvä olo.
Nautitaan siis kylmistä päivistä ja lämpimistä saunoista! Ja jokainen heittäköön löylyä juuri niin kuin itselle on hyvä.

Heidi Mäkinen
yrittäjä