– Luin tieteiskirjan, jonka kummipoika antoi lahjaksi. Se oli hyvin kirjoitettu. Luen sota- ja poliittista historiaa kautta linjan. Poliitikko Jyri Häkämiehen teos Väistämättä oli myös hyvä. Se kertoi kiusaamisesta, sanoo Petri Suomenkorpi.
– Lukeminen on enemmän kuin tärkeää. Se avaa silmät ja korvat. Ilman lukemista ei ole sivistystä, siteeraa Suomenkorpi edesmennyttä Jörn Donneria.
– En lue kirjoja, mutta netissä käyn lukemassa musiikkiarvosteluja. Maailmassa on paljon hyviä kappaleita. Ilman musiikkia elämä olisi tylsää, toteaa Pirkko Venho.
– Katso-lehti on tärkeä televisio-ohjelmien takia, Somero-lehti paikallisten asioiden.
Seppo Koljonen on ollut ahkera lukija lapsesta saakka. Eläkepäivinä hän elvytti harrastuksen. Sitä odotti lapsena moneen kertaan ”tavattu” Korven ruhtinatar, Nyyrikin julkaisema teos.
– Olen romantikko. Nyt luen Korven ruhtinatarta; sellaista, missä ei tarvitse ajatella ja jossa voin nollata pääni, jatkaa Koljonen, joka aikoo itsekin kirjoittaa kirjan.
– Luin Salon Seudun Sanomia aamulla. Somero-lehden luen kannesta kanteen. Jos en ehdi käydä sitä kerralla läpi, niin palaan siihen myöhemmin uudelleen. Yksin asuessa lukeminen viihdyttää. Ei aina jaksa kutoa villasukkiakaan, sanoo Irma Gröhn.