Onko Pieni puoti kirpputori?

0
Pienen puodin puikoissa on Jarkko Burman. Burmanin kädessä Oiva Toikan lasilintu.

Pieni puoti – second hand avasi ovensa viime viikonloppuna ompelimon viereen Joensuuntien varteen.

– Me myymme tavaraa. Emme osta mitään, emmekä ota myyntitileille. Tarkoitus on päästä eroon vuosien varrella keräämistämme omista tavaroistamme, kertoo Someron leipätyönsä ohella puotia pyörittävä Jarkko Burman Nummi-Pusulasta.

Hyllyillä on sekä käyttö- että koriste-esineitä, ja pääasiassa lasitavaraa, keramiikkaa ja metallisia palkintoja, kynttilänjalkoja, maljakkoja ja koriste-esineitä. Joukossa on paljon muutakin, kuten tauluja, lehtiä ja kirjoja.

– Varastoissa ja Nummi-Pusulan mökillä on lisää itse hankittua ja perittyä tavaraa. Puodin hyllyjä täydennetään sitä mukaan kun ne tyhjenevät ja kun saamme arvioitua esineille hinnat.

Muutto Espoon 113 neliön asunnosta Somerolle 50 neliön huoneistoon oli yksi syy päästä tavarasta eroon.

– Yksinkertaisesti tilat eivät riitä kaikelle, mitä omistaa.

Keräilyinnostus on Burmanin ex-vaimon Maria Burmanin perua.

– Isovanhemmat elivät sitä aikaa, että kaikki piti säästää. Kun heistä aika jätti, kaikki jäi lasten ja lastenlasten jaettaviksi.

Maria Burman peri aikoinaan isoisänsä lasivitriinin, jossa oli paljon sellaista tavaraa, jota hän oli mummolassa ihaillut. Nyt tuon hyllyn tavaroista on Pienen puodin hyllyllä esimerkiksi palkinto, jonka hänen isoisänsä Eero Aro sai Eläintarhanajoissa.

– Lasiesineistä se alkoi. Ensin hankin Kumelan Lasitehtaan tuotantoa. Sitten turkoosinvärisiä lasiesineitä, myöhemmin Mariskooleja ja Helena Tynellin Aurinkopulloja eri väreissä ja koossa, kertoo Maria Burman, joka auttelee ex-miestään Pienessä puodissa.

Aurinkopullot ja Timo Sarpanevan suunnittelemat Festivo-kynttilänjalat ovat edelleen kysyttyä tavaraa. Aurinkopullot Maria Burman myi joitakin vuosia sitten nettikaupan kautta japanilaiselle ostajalle.

Burmanit ovat käyneet kauppaa tavaroistaan netissä.

– Kivijalkaliike on paljon helpompi myyjälle. Voi antaa esineen siltä seisomalta ostajalle. Ei tarvitse pakata kuplamuoviin, pahveihin, postittaa ja maksaa.

Kuusi vuotta sitten tuli stoppi.

– Päätin, etten osta enää yhtään esinettä. Tavaraa on jo kylliksi. Lupaus on pitänyt, toteaa Maria Burman.