
Someron seurakunnan toiminnan kannalta keskeisen Siikjärven leirikeskuksen sisäilmasta on löydetty terveydelle haitallisia mikrobeja. Ne juontavat alkunsa ulko- ja sisäseinissä jo pidempään vallinneista ongelmista.
Mahdollista on, että mikrobikasvustojen synty juontaa jopa rakennusaikaan, vuoteen 1979 asti, mutta tätä ei jälkikäteen voida todentaa. Noin 20 vuotta sitten päärakennuksesta korjattiin vesivahinkovaurioita. Mikrobeja havaittiin nyt sekä leirikeskuksen pää- että majoitusrakennuksesta, molemmista.
Tutkimusten tulokset on esitelty kirkkoneuvostolle ja myös remonttityöryhmä on keskustellut vaihtoehdoista. Päätelmät ovat joko-tai. Kirkkoherra Jaakko Knuutila vahvistaa, että edessä on joko isoja korjauksia, taikka rakennusten purkaminen.
Leirikeskus on tärkeä. Se toimii kesäisin, ja talvella paikka viettää hiljaiseloa. Knuutilan mukaan toimintaa on kesäaikana kaikkiaan hyvin paljon.
– Siellä pidetään seurakunnan rippileirien lisäksi perheleirejä, varhaisnuorten leirejä ja diakonialeirejä, kuin myös kaikille avoimia seurakunnan saunailtoja. Muitakin tilaisuuksia on, hän luettelee.
Remontin laajuutta ja kustannusarviota varten tarvitaan konsultin apua.
Lämmityksessä tulisi päästä eroon kalliiksi käyvästä suorasta sähköstä
Vuonna 1979 rakennettu Siikjärven leirikeskus käy nyt taistelua olemassaolostaan. Tilanteeseen ovat johtaneet rakenteiden kosteusvaurioista juontavat sisäilmaongelmat.
Parhaillaan rakennuksessa ei ole kosteutta, mutta kartoitukseen ryhdyttiin käyttäjiltä saatujen palautteiden perusteella. Löydöksinä oli terveydelle haitallisia mikrobeita.
Seurakunnan talouspäällikkö Kirsi Parviainen kertoo ensimmäisen ajatuksen olleen, että nyt nopeasti tekemään suunnitelmia ja niiden jälkeen korjaamaan.
– Siinä todettiin, että ei, nyt on vedettävä henkeä ja mietittävä kuinka tässä edetään. Remontin yhteydessä kun tulee huomioida monta muutakin asiaa.
Leimallinen tuon ajan rakennus
Parviaisen mukaan nyt täytyy huomioida, että jos talo korjataan, pitää samalla ottaa kantaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmiin.
– Pitää tehdä myös suunnitelmat rakennuksen ilmanvaihdoille ja monesta, monesta asiasta. Tämä on aika iso juttu nyt kuitenkin.
Asia juontaa noin 20 vuotta sitten tehdystä peruskorjauksesta, jolloin jätettiin toteuttamatta moni merkityksekäs seikka, kuten lämmitys. Suora sähkölämmitys on sittemmin osoittautunut kalliiksi. 1970-luvun talossa eristyksetkään eivät luonnollisesti ole tämän päivän tasalla. Eli lämpöä meni ”harakoille”.
Tehtiin kuitenkin uusiksi keittiö, paranneltiin pintoja, rakennettiin viemäröinti ja suodatuskenttä. Päärakennuksessa oli ollut myös vesivahinko, mutta ei majoitusrakennuksessa, jota sitäkin vaivaavat samanlaiset sisäilmaongelmat. Myös majoitusrakennusta peruskorjattiin ainakin ikkunoiden osalta.
Sauna peruskorjattiin täysin vuonna 2008. Se on nyt parhaassa kunnossa leirikeskuksen rakennuksista.
Mikrobeja ja lahoa
Tulevaa korjausta alettiin suunnitella saadun palautteen perusteella, kun ihmiset leirillä olivat alkaneet saada erilaisia oireita. Sisäilmatekninen kuntotutkimus teetettiin viime keväänä.
– Tutkimusselosteiden perusteella pää- ja majoitusrakennuksen sisäilmassa on todettu käyttäjille vaarallisia mikrobeja.
Selosteen sanamuodot olivat tyhjentäviä: ”Merkittävimpinä sisäilman laatua heikentävänä tekijänä voidaan pitää ulko- ja väliseinärakenteiden alaosissa todettua lämmöneristeiden ja alaohjauspuiden mikrobi- ja kosteusvaurioitumista. Rakenneavauksissa lahovaurioita todettiin paikoin myös väliseinien alaohjauspuissa.”
Mitään ei ollut kuitenkaan varsinaisesti ”märkää”. Sen jälkeen alettiin laatia korjaussuunnitelmia ja tarjouspyynnöt lähetettiin kolmelle alan toimijalle.
– Näitä tarjouksia tarkasteltaessa havaittiin, että nyt tämä homma lähtee niin isoille kierrokselle, että mukaan on pakko ottaa ulkopuolinen rakennuttajakonsultti. Tämä konsultti laatii remontista kustannusarvion ihan kaikilta osin, eli mukaan otetaan myös LVIA-suunnitelmat, lämmitys ja ilmanvaihto sekä rakennesuunnitelmat.
Konsultille annetaan tehtäväksi selvittää, mitä tulevat maksamaan vastaavat uudet toimitilat, jotta niitä voidaan verrata tuleviin korjauskuluihin.
– Myös purkukustannukset tulee etukäteen selvittää, jos koko systeemistä luovutaan.
Vaurioita ajan kanssa
Rakenteista ei ole löydetty tutkimuksissa ylimääräistä kosteutta. Ongelma on päässyt kuitenkin kasvamaan, koska ilmanvaihto ei ole nykypäivän tapaan hallittua. Rakennuksessa on ollut pelkästään poistoilmanvaihto.
– Se on ’repinyt’ korvausilman talon rakenteista, eristyksistä ja seinien läpi. Kosteusmäärät eivät nytkään olleet kovin isoja, mutta on selkeitä viitteitä, että jossain kohtaa niitä on ollut. Todisteena tästä ovat rakenteissa pistokokein havaitut lahovauriot, Parviainen selvittää.
Tutkimuksia on nyt tehty pistokoeluonteisesti. Enemmän alkaa selvitä, kun rakenteita avataan lisää auki. Sekin kummastuttaa vielä, että majoitusrakennuksessa ei tiedetä olleen vesivahinkoa kuten päärakennuksessa, mutta silti tilanne mikrobien suhteen on samankaltainen molemmissa.
– Yritetään nyt sitten miettiä, saadaanko meille leirikeskus kuntoon. Toivottavaa olisi, että saataisiin. Ehkä vanhasta vielä saadaan rakenneltua uudistettu, käyttökelpoinen leirikeskus.
Konsultti hoitaa mahdolliset kilpailutukset ja niin edespäin, ja mikä tärkeintä, toimii seurakunnan edunvalvojana hankkeessa.
Seuraavaksi seurakuntakeskus
Kirkkoherra Jaakko Knuutilan arviona on, että ensi kesänä Siikjärvellä ei leiriä pidetä. Niille etsitään korvaavat paikat Salosta ja Paimiosta. Ensi kesä on rippileirien osalta turvattu näillä kohteilla.
– Salossa on pari leirikeskusta ja Paimiossa on yksi. Korona-aikaanhan meillä järjestettiin kaikki toiminnot seurakuntakeskuksessa Somerolla, kun leirejä ei pystynyt pitämään. Mutta täällä seurakuntakeskuksessa pystymme nytkin hyvin pitämään esimerkiksi päivätoimintaa, Knuutila selvittää.
Remontointi-/uudisrakentamistarpeet Siikjärvellä eivät ole ainoita, joihin Someron seurakunta joutuu varautumaan lähivuosien aikana. Odottamassa on iso työmaa 1988 rakennetussa Someron seurakuntakeskuksessa.
– Peruskorjaus siellä tulee Siikjärven jälkeen seuraavana ajankohtaiseksi. Rakentamisesta on kuitenkin kulunut aikaa jo 30 vuotta. Se merkitsee sitä, että putkistoja ja muuta pitää alkaa ehostamaan.
Someron kirkkoneuvosto merkitsi leirikeskuksen tilanteen tiedokseen viime kokouksessaan lokakuussa.