Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi yhteensä 236 miljoonan talouden tasapainottamistoimenpiteet. Summa on sama, jota aluehallitus esitti valtuuston hyväksyttäväksi.
Päätösesitykseen tehtiin kaksi muutosehdotusta. Ensimmäisen muutosesityksen takana oli kokoomus, joka esitti palaamista pääosiltaan alkuperäiseen, aluehallitukselle 7.11. tehtyyn esitykseen, jolla olisi tasapainotettu taloutta vuoden 2026 loppuun mennessä 270 miljoonalla.
Toinen muutosesitys oli vihreiden, SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton yhteinen. Siinä muutoksia esitettiin lukuisiin numero- ja tekstikohtiin koskien muun muassa sopimusomaishoitajien lisäämistä ja lastensuojelun huostaanottojen vähentämistä. Jälkimmäisessä muutosesityksessä tasapainottamisen osuus on 236 miljoonaa ja tasapainotustarpeen loput 40 miljoonaa muutosesityksessä katsotaan syntyvän valtionrahoituksen jälkikäteiskorjauksesta.
Jälkimmäinen muutosesitys voitti äänestyksen vihreiden, sdp:n, keskustan ja vasemmistoliiton äänin 50–29.
Seuraavaksi voittanut muutosesitys asetettiin pohjaesitystä vastaan. Äänestyksessä 49 valtuutettua äänesti voittaneen muutosesityksen puolesta, 2 äänesti vastaan ja 28 tyhjää. Joukko kokoomusvaltuutettuja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Kokoomuksen muutosesityksen puolesta äänestivät RKP, kristillisdemokraatit ja osa perussuomalaisista.
– Valtuusto teki virkamiesesitykseen nähden yli 40 miljoonan vähennykset talous- ja sopeuttamisohjelmaan, mutta kolmen vuoden alijäämän tasapainottamisvelvoite on 230 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa dramaattisia muutoksia. Valtionvarainministeriön ohjaus on erittäin vahvaa, eikä katso palveluja vaan vain euroja, kritisoi Someron aluevaltuutettu Jani Kurvinen (kesk.).
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen totesi aluevaltuustolle, että kestävä talous on kaiken pohjana.
– Meidän on hyvinvointialueena sitouduttava näihin merkittäviin säästöihin, joita meillä edessämme on.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma on edellytys sille, että hyvinvointialue voisi ensi vuonna käyttää sille myönnettyä lainanottovaltuutta. Hyväksytyn ohjelman toimittamiseen on kuitenkin pyydetty valtiovarainministeriöltä viikon lisäaika.
Ministeriö hyväksyy tai hylkää ohjelman joulukuussa.
Aluevaltuuston hyväksymä palvelustrategia käynnistää Varhan palveluiden kehittämisen. Ensi vuonna vaiheittain tehtävät palveluverkkoa koskevat linjaukset ovat osa kokonaisuudistusta.
– Prosessi on ollut hyvin osallistava. Olemme kuulleet laajasti kuntia ja kuntalaisia, yrityksiä ja järjestöjä. Väitän, että Varhan palvelustrategia kestää vertailun muiden hyvinvointialueiden strategioiden kanssa, järjestämisjohtaja Antti Parpo kertoo.
– Palveluverkkoa tullaan käsittelemään osissa ja se tuodaan myös päätöksentekoon osissa. Asiassa edetään palastellen, Parpo kuvailee.
Strategian mukaan hyvinvointialueella tulee olemaan sote-pisteitä, sote-asemia, laajan palvelun sote-keskuksia ja Turun yliopistollinen sote-keskus. Kiinteiden toimipisteiden lisäksi käyttöön otetaan digitaaliset ja liikkuvat palvelut.
Sote-keskukset tulevat seutukuntien keskuksiin, joka Someron kohdalla on Salo.
Sote-asemat tulevat tätä pienempiin väestökeskittymiin, joihin myös Somero kuuluu.
– Suuri kuva on, että sote-asemilla palvelut säilyvät ennallaan. Eli on lääkärin vastaanotto ja voidaan tuottaa myös erikoislääkäripalveluita. Ja erittäin tärkeää on, että näytteenottopiste säilyy, toteaa Jani Kurvinen.
– Nyt on jo ensimmäinen taistelu röntgenin pitämisessä täällä voitettu. Virkamiesesitykset ovat kuitenkin olleet kuvantamisen keskittämisessä.
– Somero on kuitenkin riittävän suuri väestökeskittymä ja tällä hetkellä meillä on myös hyväkuntoiset tilat. Olemme myös saaneet, lääkärit poislukien, kohtuullisen hyvin työvoimaa, mikä tulee olemaan erityisen tärkeä kysymys aluepalveluiden järjestämisessä. Jos ei ole henkilökuntaan, pisteen tai palvelun tasoa on helppo vähentää tai jopa lopettaa, Kurvinen toteaa.
Someroa pienempiin kuntiin uusi strategia lupaa liikkuvia palveluja ja joitain palveluja tarjoavia sote-pisteitä, jotka ovat avoinna esimerkiksi yhtenä tai viitenä päivänä viikossa.
