Tervaskannon rakennustyömaa on tarkoitus pian saada talven varalta ”peitteiden” alle. Sääsuojien pressut kiinnitetään rakennustelineisiin, ja pressut tulevat myös katon sääsuojiksi, jota varten on kasattu ristikoita, samoin päätylohkot. Työmaa menee käytännössä ”umpeen”.
Talvi on kesään verrattuna vastus, joka tulee päihittää. Nykyajan menetelmillä ja sääsuojilla se on mahdollista. Tulevan talven lämpötiloista riippuu, joudutaanko lämmittämään myös muuraustelineitä. Ainakin niillä työskennellään suojassa tuulilta.
Pakkaslaastilla voi muurata noin -10:een asti. Toki vesi jäätyy nollan jälkeen eli tarvitaan lämmitettyä vettä. Lämminilmapuhaltimia tarvitaan.
– Alapohjaan on tehty työnaikainen vesikiertoinen lattialämmityspiiri, joka saadaan toimintaan ensi viikolla. Lisäksi tarvitaan sisällekin puhaltimia, YIT Suomi Oy:n vastaava työnjohtaja Jussi Leppäranta kertoo.
Betoniautokuormia saapuu Salon suunnasta asemalta noin 80 kappaletta. Massojen määrät ovat isoja.
Paljon piuhaa ja putkea
Kun rakennuksen vaippa saadaan umpeen ja seiniä eristettyä, saadaan lämpö sisälle. Monien sisätöiden aloitus on kiinni tästä, samalla saadaan kuivumaan myös rakenteita.
Sähkö-, putki- ja iv-työt muodostavat suurimman osuuden sivu-urakoista. Vs. tekninen johtaja Markus Älli arvioi niiden muodostavan vajaa kaksi miljoonaa rakentamisen kokonaissummasta. Ne olisivat noin 20 prosenttia.
Tarvikkeita ja työtä myös kuluu.
– Kun miettii, kuinka pitkä rakennus on, kun sakaran päästä lähtee käytävää kulkemaan, niin se on aika siivu, noin 100 metriä, Älli toteaa.
Kattoa alkaa olla rakennuksen päällä ennen joulua ja loppu menee ensi vuoden puolelle. Kun ikkunat saadaan paikoilleen, lämpöä saadaan alakertaan tämän kuun aikana. Ikkunat tulevat Pihlalta, Ruovedeltä.
Isot aukot selittyvät
Pelkästään ikkunoita tulee iso määrä, vielä enemmän kuin jokaiseen 60 asuntoon. Leimaa tulevat ainakin Someron oloissa antamaan ranskalaiset parvekkeet.
Tulevat parvekeratkaisut selittävät myös rakennuksen ulkoseinissä huomiota kiinnittäneet isot aukot, sillä niihin tulee ikkunan lisäksi myös ovi.
Ranskalaisella parvekkeella tarkoitetaan yleensä parveketta ilman tasannetta. Se sisältää yleensä vain rakennuksesta avautuvan oven sekä oven takana sijaitsevat, rakennukseen kiinnitetyt kaiteet.
Markus Älli kertoo niiden toimivan tehostetussa palveluasumisessa pelkästään ikkunoina.
– Ne ovat muunneltavuutta varten. Jos Tervaskantoon joskus tulee yhteisöllisen asumisen asuntoja, niihin laitetaan silloin avausmekanismit. Sen jälkeen asukas voi tuuletella ovesta itseään ja asuntoaan.
Ratkaisu on siis ulkoapäin ranskalainen parveke, mutta ei sisältä.
– Se on hyvännäköinen. Jos asukas on sängyssä kuten palveluasumisessa usein on, hän näkee ylös taivaan ja alas pihalle asti.
Muuttunut valvonta
Rakentajat ja rakennuttajat kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen minimissään kuukausittain, mutta aina tarpeen mukaan, joissa on mukana myös valvojaosapuoli.
– Jokaiselle osa-alueelle on oma valvoja. On rakennustöiden valvoja, sähkövalvoja, lvi-valvoja ja talotekniikkavalvoja. Esimerkiksi rakennustöiden valvoja käy työmaalla vähintään kaksi kertaa viikossa.
– Valvonta on hyvin aktiivista, ei näennäistä. Valvojat ovat koko ajan kartalla siitä, mitä työmaalla tehdään. Sama koskee myös talotekniikan valvojia, Markus Älli kuvailee.
Tilanne on muuttunut suuresti. Älli vertaa nykypäivää 30 vuoden takaiseen päiväkodin rakentamiseen Somerolla, jossa kunnan mestari rakennutti kohteen ja myös valvoi sen.
Karsittavaa tulee
Someron kaupungin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen välille solmittu vuokra-sopimus mahdollistaa uuden Tervaskannon käyttötarkoituksen muuttamisen myös 30 vuoden vuokra-aikana. Siihen voi tulla esimerkiksi yhteisöllistä asumista.
Varhalta veloitettava vuokrasumma Somerolla sijaitsevista sote-tiloista on tänä vuonna noin 2,5 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä uutta Tervaskantoa, joka kohottaa ensi vuoden kokonaisvuokrat noin 3 miljoonaan euroon.
Lamminniemen hyvinvointikeskus on jo Somerolta Varhan omistuksessa, mutta esimerkiksi sen naapurikiinteistö, hyväkuntoinen ja uudenkarhea Katajakoti ei ole.
Seuraavina vuosina Varhassa mietitään kuumeisesti, mitä se tekee isolla kiinteistömassalla. Esitetty on, että talouden tasapainottamiseksi tarvitaan 278 miljoonan euron säästöjä.
Yleisradion saamien tietojen mukaan Varhalla on käytössä toimitiloja 1,24 miljoonan neliön edestä. Tilamäärästä se itse omistaa 443 000 neliötä, vuokralla kunnilta on 303 000 neliötä ja yksityisiltä tahoilta 265 000 neliötä.
Arvioidaan, että Varhan omista tiloista karsittavaa voisi olla hieman yli 100 000 neliötä. Loput kiinteistösäästöt kohdistuisivat talouden tasapainottamisohjelman mukaan kuntien omistuksessa oleviin kiinteistöihin.
Vuokratiloja Varha joutuu karsimaan muun muassa vuokratasojen perusteella, mikä voi merkitä kilpailua kuntien välille vuokratasoista. On mahdollista, että kunnat ryhtyvät tarjoamaan tiloja ”halvalla”, jos niitä muutoin on kallista ylläpitää vain ”kerhotiloina”.
– Nythän kaikkien sote-kiinteistöjen vuokrahinnat ja vuokra-aika on määritelty muutamiksi vuosiksi valtioneuvoston asetuksen mukaan. Entä mitä tapahtuu sen jälkeen? Mikä on vuokrahinta ja -aika ja ehdot? Markus Älli kysyy.
Hän arvoi sen kunnan olevan jatkossa vahvoilla, kenellä on hyvät tilat, ja vielä sijaitsee lähellä jotakin sidoskuntaa.
Someron tilanteessa on Ällin mielestä hyvä, että uuden Tervaskannon rakentaminen saatiin liikkeelle. Se tuo työpaikkoja ja pysyvyyttä ja myös omaisille varmuutta.
– Jollei meillä olisi tätä, olisimme paljon heikommassa asemassa Varhan järjestellessä palveluverkkoaan, hän muistuttaa.
Jatkossa vanhuksia hoidetaan siellä, missä on hyvät tilat sekä henkilökuntaa, joka ei niin vain ole koskaan siirrettävissä muuanne. Tervaskanto tulee olemaan siinä kisassa vahvoilla.
Näillä näkymin Tervaskannon täyttyminen asukkailla ja toiminnalla sijoittuu vuoden päähän syksyyn.
Vuokran määrä tarkastetaan Tervaskannon osalta vuosittain ja korjataan vastaamaan kohteen todellisia ylläpito- ja rahoituskuluja. Vuokrasopimuksessa on määritelty mahdollisen yli- tai alijäämän käyttö hankkeen kehittämiseksi sekä vaikutus vuokran määrään.
Tekijät
pääurakoitsija: YIT Suomi Oy
arkkitehtisuunnittelu: Uki-arkkitehdit Oy
ilmanvaihto: Ilmastointi Mikenti Oy
sähkö: Laiho Group Oy
sprinkler: Paloff Oy
automaatio: Trentec Oy
putki: Loimaan HT-asennus Oy