SAK Someron paikallisjärjestö huolissaan hallituksen suunnitelmista
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n Someron paikallisjärjestö piti tilaisuuden Syreenisalissa. Paikalla oli 24 huolestunutta eri ammattiosastojen jäsentä keskustelemassa hallituksen ajamista työelämän heikennyksistä.
Tilaisuudessa virisi vilkas keskustelu. Väki oli huolestunut hallituksen linjasta heikentää suomalaisten sosiaali- ja oikeusturvaa.
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan. Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen. Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään. Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään.
Väen mielestä Petteri Orpon hallitukselle velkaantumisen kuriin laittaminen ei ole niinkään periaatekysymys, vaan keino luokkapolitiikan toteuttamiseksi. Maalina on työvoimapolitiikka ja ammattiyhdistysliike.
SAK on koonnut ja selvittänyt, miten hallituksen linjaukset vaikuttavat kansalaisten työ- ja sosiaaliturvaan. Ville Roslakka SAK Turusta avasi puheenvuorossaan tarkemmin vaikutuksia. Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) Salosta toi terveisiä eduskunnasta.
Sitä ihmetellään, että kaikki hallitusohjelman heikennykset ja leikkaukset kohdistuvat vain yhteen ryhmään: työntekijöihin. Aivan kuin hallitus toteuttaisi elinkeinoelämän järjestöjen tavoitteet sellaisenaan. Työntekijäpuolen tavoitteita ei huomioida millään lailla.
– Työelämän näkökulmasta hallitusohjelma on epätasapainossa. Työntekijöiden asemaa ja toimeentuloa heikennetään, eikä työnantajille ole tulossa merkittäviä lisävastuita, todettiin tilaisuudessa.
Heikennyksissä ei ole otettu huomioon eri leikkausten kohdentumista samoille henkilöille. Mitä pienemmät tulot ja tukalampi tilanne, sitä useammalta suunnalta sataa iskuja.
Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkaamisella asteittain rangaistaan työttömyyden pitkittymisestä. Tämä osuu esimerkiksi niihin, joilla ei ole sopivaa työtä tarjolla, osaaminen vaatii koulutusta tai terveydentila kuntoutusta.
Leikkauksia perustellaan julkisen talouden säästöillä ja epärealistisilla työllisyysvaikutuksilla.
– Päätöksiä perustellaan valtiontaloudella, vaikka samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään reippaasti. Rahan jakaminen ei ole tasapuolista.
SAK katsoo, että jos hallituksen esitykset toteutuvat, se on rajumpi kuin KiKy, Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus. Ansiosidonnainen romutetaan täysin ja palkanmaksu muutostilanteissa katkaistaan nopeasti.
Hallitus rajoittaa lakko-oikeutta
Esimerkiksi oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan. Lakkoon osallistuneelle työntekijälle napsautetaan 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi. Lakkosakkoja korotetaan roimasti.
– Poliittinen lakko-oikeus perustuu muun muassa YK:n alaisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin. Sen mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, tähdentää ammattiyhdistysväki.
SAK:sta näiden toimien tarkoituksena on estää työntekijöitä protestoimasta muita hallituksen leikkauksia ja heikennyksiä vastaan.
Mennään kauemmas pohjoismaisesta mallista
Hallitus puhuu töihin ”auttamisesta”. Todellisuudessa toimet ovat ristiriitaisia ja keskittyvät tukemisen sijasta työsuhde- ja sosiaaliturvan leikkaamiseen. SAK:n kanta on, että hallitusohjelma ei vie kohti pohjoismaista mallia, vaan kauemmas siitä.
Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta. Näin nuorten työntekijöiden mahdollisuudet saada vakiduunia vaikeutuvat, kun työnantajan ei jatkossa tarvitse perustella enintään vuoden pituista määräaikaista työsuhdetta.
– Monet tekevät osa-aikatöitä eikä työnantaja anna lisätunteja, vaan palkkaa lisää osa-aikaisia. Olin PAM:in liittokokouksessa Jyväskylässä, sielläkin monissa puheenvuoroissa todettiin, että esimerkiksi kaupan alalla niitä Orpon peräänkuuluttamia kokoaikatöitä ei niin vaan ole, sanoi SAK Someron paikallisjärjestön puheenjohtaja Taina Ruuhilehto .
Lomautuksen varoaikaa lyhennetään. Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä. Irtisanominen pärstäkertoimella helpottuu, kun työntekijän takaisinkutsumisesta ei tarvitse murehtia.
Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 274 562 eli 93,1 prosenttia. Pienyrityksiä on 16 632 (5,6 %), keskisuuria 3 109 (1,1 %) ja suuryrityksiä 662 (0,2 %). Yksinyrittäjiä on 194 000.
Maksumiehinä työntekijät ja työttömät
Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä. Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia.
– Muutosten seurauksena ammattiliittojen kyky huolehtia työpaikkojen ja valtakunnantason edunvalvonnasta heikkenee. Tarkoituksena on hajauttaa järjestelmää ja viedä sitä enenevässä määrin yritystasolle.
– Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”; ei siis jatkossa vaadita painavaa syytä. ”Potkulain” myötä on mahdollista, että pienetkin rikkeet voivat olla peruste työsuhteen päättämiselle – toki varoituksen jälkeen.
SAK:sta hallituksen suunnittelemat työelämäuudistukset tuovat työpaikoille nykyisen sopimisen tilalle sanelun ja lisäävät työntekijöiden elämän epävarmuutta. Ne vievät suomalaista työelämää ja tavallisten ihmisten arkea huonompaan suuntaan.
Vuorotteluvapaa lakkautetaan, samoin aikuiskoulutustuki. Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään. Asumistuen työssäkäyntiin liittyvä suojaosa poistetaan ja tukea leikataan. Toimeentulotukea leikataan ja sen saamista vaikeutetaan.
– Viime eduskuntavaalien aikana SAK korosti, että on väliä millä arvoilla Suomea johdetaan. Työelämän tulee uudistua, mutta Suomessa on aina yhdessä sovittua työelämän ehdoista ja kehittämisestä. Nyt maksumiehiksi ja -naisiksi laitetaan työntekijät ja työttömät. Voidaan kysyä, onko tämä oikein? kysyy SAK.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ja sen ammattiliitot ovat aloittaneet poliittisia työtaistelutoimenpiteitä. Niillä vastustetaan Orpon–Purran hallituksen tarpeettomia työelämäheikennyksiä ja epäoikeudenmukaisia sekä suhdannetilanteeseen sopimattomia sosiaaliturvan leikkauksia.