Pakolaisten vastaanottokeskus Kotokunta on Somerolla paikka, josta ukrainalaiset ovat saaneet ja saavat merkittävää apua.
Tällä viikolla kiersi huhuja, joiden mukaan Kotokunta olisi täällä lopettamassa. Ne eivät pitäneet paikkaansa. Siinä tapauksessa pakolaisten olisi pitänyt mennä sairaanhoitopalveluja myöten Forssaan, jonne Kotokunnan vastaanottokeskus perustettiin Someroa myöhemmin.
Forssassa on nyt 150 pakolaista eli noin puolet Someron määrästä, mutta luku on kasvava.
Kotokunnan Someron yksikön johtaja Kaisa Orbinskille oli ensimmäinen kerta, kuin edes kuuli huhupuheista. Ukrainalaiset tarvitsevat Someron toimiston palveluja paljon. Heitä auttaa Kotokunnan toimistossa Somerolla 14 työntekijää, joista osa on sairaanhoitajia.
– Toiset tarvitsevat apua usein ja toiset eivät niin usein. Mutta me olemme täällä aina maanantaista torstaihin kello 9–15 heidän käytettävissään, perjantaisin ajanvarauksella, saamaan meiltä ohjausta, Kaisa Orbinski selvittää.
Joka päivä käy kymmeniäkin asiakkaita. Tilastoja ei pidetä, mutta on kiireisempiä ja rauhallisempia päiviä.
– Käynnit koskevat asumiseen ja terveydenhuoltoon liittyviä. On myös esimerkiksi työllisyyteen liittyvistä asioita, joissa ohjaamme heitä työvoimapalveluiden piiriin. Tehtävät ja aihealueet heidän kanssaan varioivat tosi paljon.
Vuosi tuli täytteen
Someron vanhan osuuspankin pääsisäänkäynnistä, lipan alta Joensuuntie 13:ssa aukeaa aulatila, jossa ohjaaja päivittäin ensimmäisenä ottavaa tulijoista huolen. Asiakas menee siihen, kertoo asiansa, ja hänet joko hoidetaan eteenpäin tai hoidetaan asia itse.
Kotokunta aloitti Somerolla vuosi sitten huhtikuussa. On noin vuosi siitä, kun ensimmäiset pakolaiset saapuivat Ukrainasta Somerolle.
Yhden vuoden jälkeen he voivat hakea kotikuntaoikeutta, ja hyväksyvän päätöksen jälkeen kunta huolehtii heidän palveluistaan. Vielä ei ole ehtinyt tulla yhtään kotikunnan hakijaa Somerolle.
– Ei ole vielä tietoa, kuinka moni kotikuntaoikeutta aikoo hakea. Asian näkee sitten lähiaikoina, Orbinski toteaa.
Tuleeko se muuttamaan Kotokunnan toiminnan luonnetta Somerolla?
– Eipä juuri. Totta kai heitä, jotka kotikuntaa hakevat ja kotikunnan saavat, ohjaamme heitä taas alkuun uudessa asiassa, ja kunnan palveluiden piiriin. Täällä autetaan siihen. Niidenkin asioiden alkuun saattaminen on meidän tehtävämme.
– Mutta muuten se on tavallaan vain yksi työtehtävä muiden työtehtäviemme lomassa. Eli työllistää jonkin verran. Määrästä ei osaa vielä sanoa, kun heitä ei ole tullut. Me varaudumme ja toimimme sen mukaan mikä todellisuus on, Kaisa Orbinski kuvailee.
Uhkia ja mahdollisuuksia
Suurin osa Someron pakolaisista on tilapäistä suojelua saavia. Keskuksen kirjoilla heitä on nyt yli 310. Vain muutamia on muulla kuin tilapäisen suojelun statuksella.
Ukrainalaisten Olohuoneen uhka kiinni menosta on olemassa, mutta asian kulkuun Kotokunta ei voi vaikuttaa, koska kyseessä on vapaaehtoisten harjoittama toiminta.
– Mitä heitä kuulin, niin tavaroiden lahjoitustarve on vähentynyt. Eli lahjoitustavara ja vaatteet eivät enää sillä tavoin liiku, mitä heille on tuotu. Mutta näkisin, että jonkinlainen paikka tarvitaan. On hyvä, että voidaan kokoontua ja tavata ihmisiä, Orbinski arvioi omalta osaltaan.
Kaupungin viranhaltijoiden kanssa Kotokunta kokoontuu säännöllisesti parisen kertaa kuukaudessa. Tapaamisissa kuulumisia päivitetään puolin ja toisin. Tarve kokoontumisille ei varmasti ainakaan tule vähenemään, kun nyt kotikunnan hakuoikeus ajallisesti täyttyy yhä useamman tulijan kohdalla.
– Nyt kun Somerolla on uusi maahanmuuttokoordinaattori, niin hänen kanssaan tehdään tiivistä yhteistyötä.
Kaikki osaksi yhteisöä
Torstaina 30. maaliskuuta Someron kaupunki järjestää yhteisen tapaamisen kaikkien maahanmuuttotyössä toimivien vapaaehtoisten kanssa.
Someron kaupungin uuden strategian visiona on, että jokainen somerolainen kokisi olevansa osa yhteisöä ja haluaisi pysyä somerolaisena. Asia koskee myös tänne sotaa pakoon saapuneita ukrainalaisia ja muita maahanmuuttajia.
Vaikka ukrainasta paenneiden osalta heidän halunsa pysyä täällä on ymmärrettävästi kytköksissä heidän kotimaassaan käytävän sodan kehitykseen, Someron kaupunki kehittämispäällikkö Antti Leinon kutsussa haluaa edistää heidän kotouttamistaan Somerolla.
– Tulemme tavoittelemaan yhteistyölle rakennetta, joka olisi jatkuvaa, mitä tehtäisiin säännöllisesti ja järjestelmällisesti. On varmasti kaikkien etu, että yhteistyötä on, Antti Leino kommentoi.
Tapaamisessa tarkoituksena on myös keskustella mahdollisuudesta luoda pysyvämpi toimintamalli kotouttamistyön toimijoiden yhteistyölle. Työtä tehdään yhteisen asian ja tavoitteen parissa. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon kaupungin verkkosivujen ajankohtaisosion kautta.
Työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattori Lauri Liiman aloitti työnsä Somerolla vuoden alussa. Liimanin työsarka keskittyy nyt enemmän maahanmuuttokentän haltuunottoon. Tarvitaan myös ohjaamista oikeiden palveluiden piiriin, löytämään oikeaa tietoa ja auttamaan asioiden hoitamisessa.
Yhdessä Salon kanssa pyritään saamaan myös hankehaku, joka liittyy kotoutumistyön kehittämiseen.