Tuulivoiman rakentaminen on pitkään ollut Suomessa markkinaehtoista ja valtion tuista vapaata. Nyt on alettu jo esittää arvioita, milloin tuulivoimasta tulee Suomen suurin sähköntuotantomuoto.
Sähkön kantaverkon ylläpitäjän Fingridin arvio on, että tuulivoimasta tulee vuositasolla Suomen suurin sähköntuotantomuoto vuonna 2026, jolloin tuulisähkö ohittaa ydinvoiman. Jo tähän mennessä tuulivoiman avulla on tuulisina päivinä voitu tuottaa yli 40 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.
Tuulivoiman tuotannon kasvu Suomessa on ollut reipasta. Esimerkiksi vuonna 2022 tuulivoimalla katettiin yli 14 prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksesta, kun 10 vuotta aiemmin tuulivoiman osuus oli alle prosentin.
Monet kunnat saavat vuosittain pitkästi yli miljoona euroa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista, mikä mahdollistaa investointien tekoa, laadukkaita peruspalveluita ja käytännössä myös matalamman veroprosentin.
Somerolla mittaluokka on suuria tuulivoimapuistoja pienempi, mutta arvio on, että täällä kunta saa neljästä voimalasta kiinteistöveroa vuosittain noin 100 000 euroa.
Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä 0,93–3,10 prosentin suuruiseksi. Tässä kohdin Somero lienee aika tavanomainen verottaja, verottamalla tuulivoimatoimijaa maksimin verran, eli 3,1 prosenttia.
Tuulen tuomaa sähköä
Sauli Kaipainen
Voimalat ovat herättäneet Somerolla kiinnostusta sekä monia yhteydenottoja Somero-lehden toimitukseen.
Kysymyksiin saatiin vastaajaksi Someron puistosta huolta pitävä TCM-insinööri Sami Holappa Ilmattaresta.
Millaista on myllyn hoitajien työ ja miten myllyjä huolletaan? Myös miten ylös pääsee ja miltä Somero sieltä käsin näyttää? Esimerkiksi kuinka usein huipulla pitää käydä ja onko olemassa valokuvaa yläilmoista?
– Voimaloiden määräaikaishuollot suoritetaan voimalatoimittajan Vestas Finland Oy:n huolto-organisaation toimesta, jolla on Palmassa käytetyn voimalatyypin kunnossapitoon pätevöitynyt henkilökunta. Tuulivoimaloiden määräaikaishuolto tehdään vuosittain, joka karkeasti ottaen vie aikaa noin yhden työviikon verran per voimala, Sami Holappa aloittaa.
– Tuulivoimaloiden kohdalla varsinainen ”huoltoseisakki” ajoittuu ainoastaan hetkeen, kun huoltohenkilöstö on paikan päällä voimalassa, eli voimala palautetaan takaisin tuotantoon päivän päätteeksi.
– Voimalan konehuoneessa eli nasellissa on ketjunostin, jolla kunnossapitohenkilöstö voi siirtää tarvikkeita ylös konehuoneeseen tai sieltä pois. Huoltohenkilöstö liikkuu tornissa pienen kaksi henkilöä vetävän, tuulivoimaloihin suunnitellun huoltohissin avulla. Lisäksi tornissa on pystysuorat tikkaat alhaalta ylös, joita käytetään esimerkiksi hätäpoistumiseen.
– Huoltohenkilöstön työnkuva on monipuolinen, sillä tuulivoimalan laitteisto sisältää muun muassa monenlaista sähkötekniikkaa, hydraulijärjestelmiä sekä isoja mekaanisia komponentteja, kuten päävaihdelaatikon. Suurin osa tuulivoimalan laitteistosta sijaitsee konehuoneessa, joten myös huoltohenkilöstön tehtävät kohdistuvat useimmiten sinne. Omakohtaisen kokemuksen perusteella voinkin kyseisiä tehtäviä suositella ja uusille tekijöille olisikin alalla kova tarve, Sami Holappa toteaa, myös kutsuna alan uusille osaajille.
– Lisäksi voimaloihin tehdään vuosittain muun muassa erilaisia lakisääteisiä turvalaitetarkastuksia. Ja onhan silloin tällöin mahdollista nähdä siipien parissa myös köysien varassa työskentelevän työparin, Holappa lisää.
Miltä maisemat yleisesti tuulivoimalan huipulla näyttävät?
– Siitä antaa osviittaa oheinen kuva, jossa Ilmattaren Seppo Hakola on kiivennyt ulos konehuoneen päälle.
Tuotannon mittaluokka Somerolle
Kuinka suuri osuus esimerkiksi Someron keskustataajaman sähkönkulutuksesta nyt näistä voimaloista saadaan?
– Jotain osviittaa saa vertailusta, että Someron keskustaajamaan liittyvien kylien väkiluku vuoden 2020 lopussa oli 5 333 asukasta. Jos Someron keskustaajaman kotitalouksien keskikoko olisi sama kuin Suomessa yleensä (2 hlö / kotitalous) ja sähkönkulutus vastaisi Suomen kotitalouksien sähkönkulutuksen keskiarvoa (22 TWh/a per 2,8 miljoonaa kotitaloutta = n. 7 900 kWh/a/kotitalous), niin sähköä kuluisi keskustaajaman kotitalouksissa noin 21,1 GWh/a. Jos alkutuotanto, teollisuus ja palvelut kuluttaisivat toisen mokoman, niin Palman tuulipuiston odotusarvoinen vuosituotanto (45,8 GWh/a) riittäisi siltikin kattamaan vuositasolla koko keskustaajaman sähkönkulutuksen.
Nopeutta 340 km/t
Kuinka paljon mylly tuottaa sähköä yhdellä propellin kierroksella? Ja millä nopeudella siipien kärjet halkovat ilmaa?
– Voimalan roottorin halkaisija on 150 metriä ja siiven pituus noin 73,5 metriä. Roottori pyörii enimmillään noin 12 kierrosta minuutissa. Voimalan toimiessa nimellisteholla, tämä voisi tarkoittaa, että yksi roottorin pyörähdys tuottaa noin 6 kWh energiaa, mikä vastaa tavanomaisen sähkösaunan kiukaan kuluttamaa energiaa yhden tunnin aikana, olettaen että kiuas hehkuisi tuon ajan täydellä teholla.
– Roottorin halkaisijasta ja kierrosnopeudesta päästään myös siiven kärjen nopeuteen. Roottorin ympärille piirretyn kehän pituus on noin 471 metriä, joka voidaan laskea kertomalla pii roottorin halkaisijalla. Koska roottori pyörii nopeimmillaan yhden kierroksen noin viiden sekunnin aikana, kulkee siiven kärki parhaimmillaan noin 94 metriä sekunnissa. Eli kärjen nopeus on noin 340 km/h.
Kehitystä tapahtuu koko ajan
Mikä on voimaloiden ikä, mitä sen jälkeen?
– Voimaloiden on suunniteltu olevan käytössä ainakin 30 vuotta. Tätä lähestyttäessä voidaan tarkastella teknisestä ja taloudellisesta näkökulmasta voimalan käytön mahdollista jatkamista. Kun voimalan käyttöikä tulee aikanaan tiensä päähän, tullaan se todennäköisimmin kokonaan purkamaan ja kierrättämään. Voimalan betonista valetut perustukset, jotka jo rakentamisen jäljiltä ovat lähes kokonaan maan peitossa, voidaan muun muassa maankäyttösopimuksesta riippuen maisemoida esimerkiksi kokonaan piiloon. Voimalaan on mahdollista vaihtaa komponentteja, joiden käyttöikä voisi tulevaisuudessa muutoin olla käytön jatkamisen esteenä. Voimalatekniikka toisaalta kehittynee seuraavan 30 vuoden aikana niin paljon, että voi yleisesti ottaen olla kannattavampaa rakentaa kokonaan uusi voimala vanhan tilalle.
Miksi voimaloiden siivet eivät aina pyöri? Miltei joka päivä ainakin yksi mylly on ollut seisauksissa.
– Voimaloilla on tehty ahkerasti määräaikaishuoltoja viime viikkoina, tarkemmin ottaen erityisiä 3 kuukautta käyttöönoton jälkeen tehtäviä tarkastuksia. Tällöin tuulipuistossa on ollut yksi voimala pysähdyksissä tyypillisesti noin kello 8–18:n välissä, eli suurin piirtein päivän koko valoisan ajan, jolloin voi vaikuttaa, että jokin voimaloista on aina stopissa. Erityisiä ongelmia ei voimaloiden kanssa ole ollut.
Paljonko painaa myllyn lapa?
– Yksi siipi painaa yli 17 tonnia.
Palman tuulivoima-alue sijaitsee mäkisellä alueella Someron keskustasta koilliseen. Hyvät tuuliolosuhteet, etäisyys asutukseen ja mahdollisuus sovittaa tuulivoimatuotanto yhteen alueen muun maankäytön kanssa tekevät Palmasta otollisen sijainnin tuulivoimatuotantoon, luotaa tuulivoimatoimija Ilmatar nettisivuillaan.