Tätä artikkelia Annika Saarikon Someron vierailusta ei ole paperilehdessä, se on vain Somero-lehden netissä.
Viron puolustuksen Somerolla vieraillut keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi olevan täysin Yhdysvaltojen ja Naton varassa. Se on pieni maa ja vielä todella etulinjassa. Saarikon vierailu liittyi Olli Rehnin presidentinvaalikampanjaan.
– Suomella on ihan erilainen lähtökohta varustautumisessa, kun puolustusvoimia ei ole koskaan ajattu alas. Mielestäni Ruotsinkin keskustelu enemmän kuplii sitä, ettei heille tullut mieleenkään vaihtoehdot, ja silti he olivat jo kokonaan lopettamassa armeijaa.
Suomessa moiseen naiiviuteen ei ole Annika Saarikon mukaan koskaan sorruttu.
– Ainoastaan (Alexander) Stubbin ja (Jyrki) Kataisen hallituskaudella lakkautettiin varuskuntia. Mielestäni tästä pitäisi antaa palautetta Stubbille, se oli eri linjaus kuin koskaan meidän ollessamme hallituksessa.
Peliä ei pidä kärjistää
Kumpaa Saarikon mielestä Suomi on nyt, osa Baltiaa vai osa Pohjoismaita? Kysymys on viime aikoina nostettu esille.
– Ehdottomasti osa Pohjoismaita! Tässä minä olisi tarkkana, mielestäni emme ole Baltiaa. Ensinnäkin meidän historiamme on erilainen, missä tulisi olla tarkkana.
– Toinen asia on meidän puolustuskysymys, meidän turva ei ole vain Naton varassa, eikä ole meidän puolustusjärjestelmämme. Onneksi, vaikka Nato nyt sen turvan tuo.
Annika Saarikko totesi huomanneensa, miten puhetapa Baltiassa on aina perustunut Venäjän vihamielisyyteen. Kun taas puhetapa Suomessa on perustunut liiaksi Venäjän ymmärtämiseen.
– Mielestäni se on ollut Venäjä-realismia. Jollakin tapaa on kannattanut tulla toimeen, että on pärjätty.
Naapurin kanssa tulee tulla toimeen, kuului tähän kommentti vierestä.
– Kyllä, eikä ainakaan kannata nytkään kärjistää. Kun erityisesti pitää tehdä peli selväksi. Kuten itärajan suhteen tehtiin, ja raja vedettiin kiinni.
– Mutta ei pidä provosoida enempää. Tämä on hyvä kysymys, ja mun kanta ehdottomasti on, että me olemme osa Pohjoismaita. Sitten kun koko Pohjoismaat kuuluu Natoon, niin pohjolan linnakeajatus aidosti on mahdollinen.
Kaikki valmistautuvat sotaan
Saarikko toteaa huomanneensa, kuinka osa poliitikoista puhuu Baltia-sävyyn. Ja hänen vierestä lisätään, miten virolaiset ovat erittäin kärkkäitä arvostelemaan, ja miten me Suomessa emme vastaavasti kestä arvostelua. Ja sitä kautta Suomessa myötäillään virolaisia.
– Mielestäni meidän ei tulisi ”valua” osaksi sitä (Baltiaa), vaan hakea tuki enemmän Ruotsin ja Norjan yhteydestä. Se on meille historiallisesti oikea suunta.
Se on paha, miten kaikki joutuvat nyt valmistautumaan sotaan. Vaikka pitäisi pyrkiä sitä ehkäisemään.
– Ja puhuttaisiin rauhasta. Se on nyt vaiettu puheenaihe, voisiko siis nyt tavoitella rauhaa. Totta kai voi, siinä on vain se, että rauha ei voi tulla millä ehdoin tahansa (Ukrainaan). Koska jos Venäjä kokee, että rauha on heidän voittonsa, heille syntyy kuva, että näin voi tehdä, että maa voidaan valloittaa.
Talous on osa turvallisuutta
Jos Suomen taloustilanne vajoaa surkeuteen, eikä täällä pystytä pitämään huolta ihmisistä, olivat ne sitten sote-palveluita tai sosiaaliturvaa, taikka peruskoulua joka sivistää, Suomi repeää sisäisesti.
– Kahtiajakautunut kansa ei ole vahva. Jos talous jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin, sillä on huono jälki myös sisäiseen turvallisuuteen.
– Talouden turvan uhkana, josta Rehn on puhunut toisella ulottuvuudella on, että velkaannumme peruselämisestä. Missä meillä ei ole käyttää rahaa puolustukseen niin paljon kuin meillä olisi pakko käyttää. Kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta – talous on sille iso uhka – edellä on viisitoista vuotta velkaantumista.
Kalleuden syyt ja mahdollinen hyvä?
Saarikko nostaa esille tämän kansakunnan rakenteen. Suomessa on pisimmät välimatkat, Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa kaiken järjestäminen on kalliimpaa. Keskusta ajaa sitä, että palvelut säilyy, huolimatta pitkistä välimatkoista.
– Toisaalta meillä on vanheneva kansakunta, jossa työikäistä väestöä on liian vähän. Siksi työperäistä maahanmuuttoa väkisinkin tarvitaan.
Hän sanoo keskustan tietävän, että hallitus on oikeilla linjoilla etsiessään säästöjä. Pitäisi myös etsiä rinnalla, mistä kasvaisi talous. Mikä ruokkisi sitä, että Suomeen tulisi yrityksiä maailmalta ja että suomalaiset pienyritykset työllistäisivät.
Uhkia on paljon, mutta missä ovat lohdun aiheet? Missä näkyy hyvää, Annika Saarikko?
– Mielestäni hyvää on vaikka siinä, että Suomessa on erittäin korkea maanpuolustustahto. Ja on toistaiseksi ehyt kansa. Ja kun se tajutaan riittävän ajoissa, niin sen kanssa pärjätään. Toistaiseksi olemme onnistuneet olemaan jakautumatta. Ja kun sellaisena pysytään, hyvinvointiyhteiskunta kestää.
– Jos tehdään viisasta politiikkaa, niin kokonaan asuttu Suomi on myös viisasta puolustuspolitiikkaa. Jos meillä itäraja tyhjenee ihmisistä, sitä rajaa on todella vaikeaa puolustaa.
Miten pienemmätkin kaupungit pärjäisivät?
Suomessa on vahvistunut suunta, jossa enää vain muutama, noin viisi isointa kaupunkia pärjää. Kaikilla muilla menee huonommin ja vetovoimat vain heikkenevät.
Annika Saarikko, miten pärjäisivät myös Suomen keskisuuret paikkakunnat, pienimmistä puhumattakaan?
– Se, että vain suuret pärjäävät, tuoksahtaa mielestäni keskittämiseltä – tämä (Petteri) Orpon – (Riikka) Purran politiikka. Se näkyy nyt sairaaloissa, se näkyy maanmittauslaitoksen toimipisteiden alasajossa, ja siinä että rahoitusta kohdistetaan suurimpien kaupunkien liikenneinvestointihankkeisiin. Se näkyy siinä, että näihin suurimpiin kaupunkeihin – viime hallitus esimerkiksi laajensi niin, että suurimpiin kaupunkeihin alettiin laskea myös Jyväskylä, Lahti ja Kuopio – niin tämä nykyinen hallitus veti linjan takaisin, etteivät ne enää olekaan siinä mukana.
Saarikko arvioi suuntaa, että aika moni mittaa tulevaisuutta sote-palveluilla. Hän toteaa keskustan puolustavan linjaa, että sote-aseman ja peruspalveluiden pitää säilyä joka kunnassa; myös ikäihmisten hoivan.
– Varsinais-Suomessa tästä tullaan käymään kova vääntö. Jani (Kurvinen) on (Varhan) hallituksessa paljon vartijana ja meillä keskustassa on hyvin yhtenäinen linja siitä, mitä me äänestämme. Mutta me emme ole enemmistö Varsinais-Suomessa, Saarikko muistutti.
Koulutuksen merkitys ja kanta Tunnin junaan
Esille tuli myös koulutuksen merkitys. Että koulutusta olisi ympäri Suomen. Ne, ketkä lähtevät, myös lähtevät. Tosi pieni osa enää palaa.
– Tässä näkyy tämän hallituksen suunnanmuutos meihin nähden. Keskusta lisäsi koulutuksen aloituspaikkoja kaikkialle, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoon koko Suomeen. Tuli uusia koulutusaloja, muistaakseni noin 30, niin kuin Turkuun tuli diplonmi-insinöörien koulutus, mikä heijastuu Somerolle asti.
Tunnin junaa Saarikko ei halua.
– Se on miljardihanke vailla mitään kannattavuutta! Eikä se todellakaan ole tositarina, että se edes olisi mikään tunnin juna.
Hänen mielestään ei myöskään mene tositarinan piikkiin se, että Tunnin juna rakennetaan.
– Velkaiset kunnat rahoittamaan puolet, joilla on muutenkin tiukkaa peruspalveluidensa kanssa. Kyllä ihmettelen Turun kokoomuslaisten aikeita, kun tällainen tuli. Tämä oli siis tärkeintä, mitä turkulaisille piti järjestää, eli kiskot pois Turusta! Annika Saarikko hämmästeli aikeita.