Yritysten määrä on eräitä valopilkkuja. Niiden määrä kohosi vuoden 2022 aikana Somerolla 867:stä 879:ään.
Merkittävä muutos toimintaympäristössä vuonna 2022 koski maahanmuuttaneiden määrää, joita Somerolle on aiemmin ollut suhteellisen vähän. Paikkakunnalle avattiin vastaanottokeskus, jolla Migri osaltaan pyrki vastaamaan Ukrainan sodan tuomiin tarpeisiin.
Nopeassa aikataulussa huhtikuun 2022 alusta alkaen Somerolle tuli yli 300 tilapäisen suojelun statuksen turvin maassa oleskelevaa, työssäkäyntiin oikeutettua henkilöä. Näistä työikäisiä on arviolta 170–190.
Tänne saapuneiden ukrainalaisten ryhmässä tunnistetaan merkittävää potentiaalia muun muassa paikallisen elinvoiman mahdollisena edistäjänä. Kun yritykset täällä ovat kärsineet osaajapulasta, toivoisi mahdollisimman monien heistä löytävän Somerolta toimeentulomahdollisuudet.
Tätä silmälläpitäen aloitettiin maahanmuuttajien koulutus. Myös Somero-opisto järjesti Ukrainasta tulleille suomen kielen kursseja ja harrastustoimintaa.
Nuorilla tyytyväisyyttä
Väestöryhmiä tarkasteltaessa lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet erotettiin Hyvinvointiraportissa omaksi tarkasteluryhmäksi. Kouluterveyskyselyn (2021) tulosten perusteella somerolaiset lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin ja he ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Somerolaisista 8. ja 9. luokan oppilaista kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta kertoo kokeneensa 13,4 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (20%). Huolestuttavaa on, että heidän osuutensa Somerolla on kasvanut voimakkaasti, miltei tuplaantunut vuoden 2019 kyselystä, jolloin se oli ainoastaan 7,4 prosenttia.
Myös muut mielen hyvinvointia kuvaavat indikaattorit tukevat näkemystä somerolaisten nuorten keskimääräistä paremmasta hyvinvoinnin tasosta. Yksinäisyyden kokemus on somerolaislapsilla harvinaisempaa kuin hyvinvointialueella keskimäärin, vaikkakin nuoremmissa oppilaissa on tapahtunut nousua edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna. Lukion opiskelijoilla yksinäisyyden kokemus on vähentynyt.
Koulukiusaaminen on samalla tasolla kuin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella keskimäärin.
Lasten ja nuorten liikkuminen
Liikunta-aktiivisuuden osalta eri ikäryhmissä on varsin suurta vaihtelua. Esimerkkeinä 4. ja 5. luokan oppilaista 39,3 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä, mikä on hieman vähemmän kuin hyvinvointialueella (41 %). Mutta puolestaan 8. ja 9. luokan oppilaista vähintään tunnin päivässä kertoo liikkuvansa 26,9 prosenttia, siis keskiarvoa useampi.
Liikunnan määrä siis lisääntyy yläkoulun aikana, kunnes se hyvän kehityksen jälkeen rupeaa jälleen huononemaan. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vähintään tunnin päivässä liikkuu enää vain 12,9 prosenttia, joka on noin 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin hyvinvointialueella keskimäärin.
Erityisen vähän liikkuvien osuus 8. ja 9. luokan oppilaissa nousi vuosina 2019–2021 lähes kolmanneksen, ollen huomattavasti hyvinvointialueen keskiarvojen yläpuolella.
Merkittävä huolenaihe on lasten ylipaino. Esimerkiksi 8. ja 9. luokan oppilaista ylipainoisia oli 27,2 prosenttia, mikä Somerolla on kolmanneksen korkeampi kuin hyvinvointialueella keskimäärin. Kehitys kulkee taaksepäin, sillä kasvua edelliseen kouluterveyskyselyyn on 8 prosenttia.
Kaikissa edellä mainituissa ryhmissä vähintään tunnin liikkuvien osuus on kuitenkin noussut edellisen kouluterveyskyselyn tasosta. Asiaa auttaa, että liikunta- ja muita harrastusmahdollisuuksia on Somerolla paljon ja ne ovat edullisia. Harrastamisen Suomen malli -hankkeesta rahoitettuihin kerhoihin on osallistunut paljon koululaisia.
Hyte-tiimin yhteenvedossa todettiin lisäksi, että pitkät välimatkat lisäävät moottoriajoneuvoilla liikkumista, minkä vuoksi koulupäiviin tulisi saada liikuntaa lisätyksi. Kokoontumispaikkoja lapsille tai nuorille on liian vähän, mikä seikka on hiljattain käyttöönotettujen nuorisotilojen avittamana parantunut. Mutta digilaitteet vievät lapsilta liikaa aikaa, lukutaito heikkenee, eikä lastenhoitoapua ole saatavissa mikäli perhe ei saa apua omista verkostoistaan.
Nuorisovaltuusto totesi muun muassa, että erilaiset ikätoverit eristetään herkästi ryhmästä. Kiusaamista, trollaamista ja muuta henkistä ja fyysistä väkivaltaa saattaa myös esiintyä. On myös ulkonäko- ja sosiaalisen statuksen paineita. Ryhmäpaineeseen ja päihteisiin liittyvää on esimerkiksi vape (sähkötupakka).
Ylipainoa sekä myös rikollisuutta
Somerolaisista 16–24 -vuotiaista nuorista sai työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 2,5 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Osuus on kasvussa ja on yli puolet korkeampi kuin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella keskimäärin.
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ylipaino on korkeampi kuin hyvinvointialueella keskimäärin. Ei kuitenkaan niin korkea kuin nuoremmassa 8. ja 9. luokan ikäryhmässä, eikä osuus tilannetta huojentavasti ole noussut edellisen kouluterveyskyselyn tuloksista.
Somerolaisnuoret ovat joutuneet rikoksista syyllisiksi epäillyiksi useammin kuin vastaavan ikäiset keskimäärin hyvinvointialueella.
15–17 -vuotiaista rikoksista epäiltyjä vuonna 2022 oli 136,4 / 1 000 vastaavan ikäistä ja 28–20-vuotiaista 175,4 / 1 000 vastaavan ikäistä. Luvut ovat merkittäviä, sillä yli puolet somerolaisista nuorista on ollut rikoksista epäiltyinä.
Nuorempien ikäryhmässä nousua vuodesta 2021 vuoteen 2022 oli 84,1 prosenttia. Vanhempien ikäryhmässä epäiltyjen määrä on laski samalla aikavälillä 18,1 prosenttia.
Nuorisotyöttömyys pysyi hyvinvointialueen keskiarvoa alemmalla tasolla.
Hyte-tiimin näkemyksenä oli muun muassa, että Starttipaja ja etsivä nuorisotyö ovat hyvin tavoittaneet syrjäytymisuhan alla olevia nuoria. Somerolla korostuu yhteisöllisyys ja verkostot, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja tukevat ”koko kylä kasvattaa” periaatetta.
Myös Someron lukio on menestynyt hyvin ja opettajien vaihtuminen on vähäistä. Duunitreffit ovat olleet kesätyön hakijoiden ja nuoria työllistävien yritysten apuna.
