Somerolle kotikuntaa hakeneiden määrä on tällä haavaa noin reilu 150 ihmistä. Maahanmuuttajia Somerolle oli viime vuonna noin 170, joten muistakin maista tulijoita siis on ollut, kuin pelkästään Ukrainasta.
Kaupungin työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattori Riina Lehtinen tietää tämän työssään. Hänen luonaan on käynyt muitakin asiakkaita kuin pelkästään Ukrainasta sotaa paenneita.
– Muitakin kotikuntaa hakeneita tosiaan on, muista syistä ja esimerkiksi työn perässä tulleita, kun heillä myös on ollut oikeus siihen.
Hyvä niin, että he tämänkin palvelun itselleen löytävät. He tarvitsevat Riina Lehtiseltä tukea, että pääsevät täällä omillaan alkuun.
– Aasialaiset ovat ukrainalaisten lisäksi myös vahva asiakaskunta. Ei muita, he kaikki ovat olleet thaimaalaisia, Lehtinen täsmentää.
Nopea alasajo
Vastaanottokeskusten kilpailutukset olivat tiedossa. Koska Someron keskus oli suorahankintayksikkö, oli Lehtisenkin mielessä pelko, että lopetus saattaa tulla vastaan. Silti uutinen tuli yllätyksenä, kuin myös se että alasajo tuli vastaan näin nopeasti. Aikaa todellakin on ainoastaan kolme kuukautta.
Ajanjakson lyhyyden voi arvata tuovan työruuhkan maahanmuuton koordinoijalle.
– Kovasti pelkään, että emme kaupungilla pysty ehkä edes vastaamaan siihen tarpeeseen, mikä ruuhka sieltä on alkamassa. Vastaanottokeskuksen kirjoilla on edelleen reilu 150 ihmistä, joilla olisi ollut jo aiemminkin mahdollisuus hakea kotikuntaa. Ajattelenkin, että nyt viimeistään he sen ratkaisun tekevät ja kotikuntaa hakevat.
On tapahtunut kiinnittyminen Somerolle
Elleivät vastaanottokeskuksessa kirjoilla olevat täältä kotikuntaa hae, he joutuvat muuttamaan Somerolta jonnekin muualle. Eikä ole yhtään tietoa siitä, mikä tulee olemaan suunta.
– Ajattelisin niin, että he ovat jo niin pitkään Somerolla olleet, että he ovat tänne kiinnittyneet. Heillä on täällä omat systeeminsä, minkä mukaan he elävät ja asuvat. Pahaa pelkään, että minulla on tiedossa aika pahat, seuraavat vajaa kolme kuukautta.
– Jos eivät päivät ihan helppoja ole olleet tähänkään asti. Kielten erilaisuus aiheuttaa omat mutkansa. Ihan tosi paljon on hommaa ollut, Lehtinen vielä lisää.
Ja jos kotikuntaoikeus järjestyy, niin toisena ongelmana tulee olemaan asuntojen löytyminen ja riittäminen. Vaikka asuntoja tyhjenee Kotokunnalta, niin iso osa niistä on kooltaan suuria. Niissä on asunut useampi perhekunta, jolloin sopivan asunnon löytyminen kullekin hakijalle tulee olemaan haasteellista.
Mistä lisää työvoimaa?
Riina Lehtinen jo naurahtaa tässä kohtaa. Häntä tuleva jo peräti kauhistuttaa.
Kumpi nyt tulee tässä tilanteessa olemaan suurempi kynnyskysymys, työvoiman riittäminen koordinoinnissa, vaiko asuntojen löytäminen tarvitsijoille?
– Kyllä väitän, että meidän resurssit eivät pysty vastaamaan. Olen saamassa työparin, uraohjaajan, joka valittiin juuri perjantaina. Mutta se ei vielä ole tiedossa, milloin hän pääsee aloittamaan. Kuten ei myöskään se ole tiedossa, miten paljon menee aikaa työssä perehtymiseen.
Edellisestä työstä on aina omat irtisanomisaikansa, ja Lehtinen voi vain toivoa tulijaa saapuvaksi mahdollisimman pian. Aloitusaika ei ainakaan tällä viikolla ole, vajaa kolme kuukautta kutistuu entisestään lyhyemmäksi.
Eikö muita ”koukkuja” kaupungilla ole vedessä?
– Ei, ei ainakaan toistaiseksi ole. Keskustelimmekin jo, että riittääkö kun meitä on kaksi. Ja tiedän jo nyt, ettei se riitä. Mutta me teemme sillä tahdilla kuin pystymme. Kaksi ihmistä pystyy tekemään kahden ihmisen työt, ei yhtään enempää.
Joitain keskusteluja on käyty siitä, jos työhön mahdollisesti saataisiin joku määräaikainen kolmas työntekijä. Pahempi kysymys on, mistä sellainen löytyisi. Työruuhkaa tulisi saada purettua.
– Ellei yhtään ole kokemusta maahanmuuttotyöstä, niin vähän hankalaa on. Olemassa oleville se tietäisi hetkellistä lisätyökuormaa perehdyttämisessä.
Vastaavanlainen, iso työmäärä tulee olemaan myös vastaanottokeskuksella. Lehtinen tietää, ettei silläkään puolella tule olemaan helppoa.
Onko keskuksen loppuminen menetys?
Uusia tulijoita Ukrainasta on tullut Somerolle enää hyvin vähän. Heidät on sijoitettu niin sanotusti uudempiin keskuksiin, jotka ovat avautuneet Migrin aiemmissa kilpailutuksissa.
Kotikuntaa hakevien määrä Somerolle tulee liikkumaan vähintäänkin useissa kymmenissä. Lehtinen veikkaa, että jopa yli sadan mennään.
– Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että ihmisten olisi pitänyt vastaanottojärjestelmästä siirtyä kotikuntaan, kun se mahdollisuus on tullut. Toki osa niin on tehnytkin. Mutta on ollut myös se iso osa ihmisiä, jotka ovat sinne jääneet.
Lehtinen huomauttaakin, ettei vastaanottojärjestelmä tee kellekään hyvää, jos siinä liian pitkään on.
– Mitä pidempään ihminen on tuollaisessa järjestelmässä, niin sitä enemmän se vaikuttaa hänen omaan toimintakykyyn, huolehtimiseen itsestään ja omista asioistaan. Eli kyllä siinä tapahtuu taantumaa.
– Jos jotain positiivista käsillä olevasta tilanteesta ajatellaan, niin kyllä he nyt sitä kotikuntaa hakevat. Ja aktivoituvat siihen.
Vaikutukset väestöön
Somerolla syntyi viime vuoden aikana vain noin kolmasosa lapsia siitä, mitä kunnassa vuoden mittaan kaikkiaan kuoli ihmisiä. Ukrainalaiset ovat tässä suhteessa tuoneet uutta, tervetullutta väestönlisäystä kuntaan.
Tänä vuonna vuoden ensimmäinen vauva Somerolla syntyi ukrainalaisvanhemmille. Myös avoimessa päiväkodissa ja katukuvassa on nähty odottavia ukrainalaisäitejä.
– Semmoinen viisi vauvaa heidän joukostaan on syntynyt näiden kahden vuoden aikana, kun heitä täällä Somerolla on ollut. Eli ihan mukavasti, Riina Lehtinen havainnoi.
Tulijoiden keski-ikä on ollut niin sanottujen kantasomerolaisten keski-iän alapuolella. Sekin voidaan nähdä väestönkehityksellisesti mukavana ylimääräisenä plussana.
