Kivinavettaa kunnostetaan

0
Harjun navetan päädyssä olevaan karjakeittiöön on suunnitteilla kahvila.

Teksti ja kuvat Armas Töykkälä

Somero-Seuran omistaman Harjun navetan kiviset seinät aiotaan kaivaa uudelleen päivänvaloon. Kehräämö-kutomona ja kuivuritehtaana toimineen rakennuksen etelä- ja pohjoissivuille 1950- ja 1970-luvuilla rakennetut ja huonoon kuntoon päässeet lisäsiivet puretaan. Navetan säilytettävä ydin on 1890-luvulta.
Rakennuskompleksi on hankittu Somero-Seuralle vuonna 2012. Tuolloin tiloihin kaavailtiin maatalousmuseota ja yhdistystaloa, mutta vuosien aikana projektisuunnitelman painopiste on siirtynyt. Nykyisenä tavoitteena on historiallisen miljöön entisöiminen, sekä vanhaan rakennus- ja käsityötaitoon liittyvän harrastustoiminnan luominen navetan ympärille.
Harjun projektivastaavana toimiva Terttu Tommila on tähän asti tehnyt purku- ja rakennustöitä talkoina käsivoimin. Oma kiinnostus toimii inspiraation lähteenä.
– Vanhoissa rakennuksissa minua kiehtovat käsityötaito, luonnolliset materiaalit ja kauneus. Siivoamisessa ja kunnostamisessa käsiksi käyminen vie suunnittelua eteenpäin. Haluan ponnistella Harjun pelastamiseksi.
Iso rakennus vaatii paljon työtä ja erikoisosaamista. Asbestikartoitus rakennukseen on tehty ja sen perusteella paikannetut asbestia sisältävät kuitusementtilevyt poistetaan asianmukaisesti. Lisäsiipien purkamisen jälkeen katon uusiminen on ajankohtainen projekti. Ilmi tulleisiin turvallisuusnäkökohtiin kiinnitetään huomiota.
– Navetan katto vuotaa ja talvisin vesi jäätyy lattialle jäätiköiksi. Vinttiin on vain irtotikkaat ja sivuvinttien lattiat ovat lahot. Asuinsiiven katot ovat lahonneet ja painavia tavaroita on tulossa alas.
Terttu Tommilan apuna rakennustöissä on ollut puoliso Ilkka Tommila. Yhdessä he ovat vieneet monta kuormaa purkujätettä jäteasemalle. Myös uusille talkoolaisille on työpaikkoja jaossa.
– Harjussa riittäisi puuhaa monelle muullekin. Siihen ei voi kuitenkaan maanitella ketään, sillä kiinnostuksesta kumpuava oma-aloitteisuus on eduksi. Henkilön täytyy myös ottaa vastuu omasta turvallisuudestaan. Kolmanneksi: työstä ei makseta mitään.
Kivisen ytimen lisäksi säilytettävien kohteiden listalla on navetan takaosassa sijaitseva karjakeittiö. Sen vieressä kohoaa maitotölkin muotoinen sähkömuuntaja, jonka rappauksen alta pilkottaa punertava savitiili.
– Tämä muuntajahan on historiallinen. Sen me haluaisimme säästää, mikäli se vaan on mahdollista, Terttu Tommila suunnittelee.
Karjakeittiöön on suunnitteilla kesäkahvila, jonka työnimenä on Remington-kahvila, sillä sinne on varastoitu pari hyllyllistä navetasta löytyneitä Remington-merkkisiä kirjoituskoneita. Kyseessä on Somero-Seuralle lahjoitetun alun perin yli tuhat kirjoituskonetta käsittäneen kokoelman rippeet. Koneita myymällä on kartutettu Harjun korjausrahastoa.
– Hyvin ovat keräilijät löytäneet nämä koneet. Se on hienoa, että löytyy innostusta ja taitoa korjata vanhoja laitteita.
Navetan takana kuokkimistaan odottaa heinittynyt peltotilkku, jolle halutaan hyötykäyttöä. Terttu Tommila on koeistuttanut pellolle kuitupellavaa joka on lähtenyt hyvin kasvamaan. Palstaviljelijöille olisi maata tarjolla.
– Harjussa voisi itse kukin myös viljellä, ei kuitenkaan syötäviä kasveja, sillä vielä maaperää ei ole tarpeeksi tutkittu teollisuustoiminnan jälkeen.
Harjun pihaa ehostetaan avoimilla talkoilla Somero kesäkuntoon -siivouspäivänä toukokuun ensimmäisenä lauantaina. Toukokuun viimeisenä lauantaina Harjulla vietetään Kotiseutuliiton 75-vuotissyntymäpäivää kotiseutukahvien merkeissä.