Sanni Suomisen väitöskirja matematiikan verkko-opetuksesta
Sanni Suominen tiesi jo lapsena haluavansa opettajaksi.
– Kun Anni Kyyrä Kirkonmäen alakoulun tutustumispäivässä opasti luokkaa, päätin, että minäkin haluan isona ohjata toimintaa ja auttaa muita oppimaan.
Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana ja sitä ennen opiskelijana hän onkin päässyt tukemaan niin nuoria kuin aikuisiakin matematiikan, fysiikan ja kemian oppimisessa yli 13 vuoden ajan.
Verkko-opetuksen kehittäjänä ja kouluttajana hän on kouluttanut laajasti myös opettajia. Tällä hetkellä Suominen työskentelee päätyönään digipedagogina ammatillisen koulutuksen parissa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa.
Hän kiittelee Someron lukion matematiikan ja fysiikan opettajia siitä, että kotitehtävistä aina vähintään yksi oli hieman haastavampi ja tehtävien ratkaisuja pääsi esittämään säännöllisesti taululle.
Vastaavanlaista, esimerkiksi osaamisen ja tavoitteiden mukaan eriytettyä, opetusta Sanni Suominenkin haluaa antaa.
Hänen perjantaina tarkastettava väitöskirjansa koskee juuri tätä: Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivan pakollisen matematiikan verkko-opinnon kehittämistä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa.
– Työskentelin ammatillisessa koulutuksessa verkko-opettajana, kun sain tehtäväkseni kehittää ja käsikirjoittaa pakollisen matematiikan verkko-opinnon. Halusin tehdä työn tutkimusperusteisesti, mutta huomasin pian, ettei aiheeseen liittyvää tutkimustietoa ole juurikaan saatavilla. Siksi aloin tehdä itse väitöstutkimusta, kertoo Sanni Suominen.
Hän sanoo, että peruskoulun ja lukion matematiikan opetuksesta puhutaan, mutta monelle tulee yllätyksenä, että matematiikkaa opetetaan myös ammatillisessa koulutuksessa.
– Aiemman tutkimuksen puuttuminen herätti tunteen, että ammatillista koulutusta ei akateemisessa maailmassa arvosteta. Lisäksi monen kuva ammatillisesta koulutuksesta on edelleen kapea.
Tyypillisen ammatillisen koulutuksen opiskelijan kuvitellaan usein olevan nuori kone- ja metallialan opiskelija. Todellisuudessa noin 60 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on vähintään 20-vuotiaita ja erilaisia tutkintoja on 160.
– Halusin omalla väitöstutkimuksellani nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja tunnettuvuutta. Jotta pääsin soveltamaan tutkimustuloksia välittömästi käytäntöön, toteutin koko tutkimuksen päivätöideni ohella.
Ammatillinen koulutus Suomessa on osaamisperustaista ja sen keskiössä ovat yksilölliset oppimispolut – vain puuttuva osaaminen hankitaan. Viime vuosina ammatillisessa koulutuksessa on lisätty työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä.
– Juuri digitaalisilla ratkaisuilla, kuten ajasta ja paikasta riippumattomilla verkko-opinnoilla, voisi olla merkittävä rooli aidosti yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamisessa ammatillisen koulutuksen arjessa.
Väitöstutkimuksen konkreettisin tulos on ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita huomioiva pakollisen matematiikan ajasta ja paikasta riippumaton verkko-opinto. Tällaisella polutetulla verkko-opinnolla voidaan osaltaan mahdollistaa ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijalle yksilöllistä oppimispolkua.
– Tutkimukseni tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, millaista tietoteknistä ohje- ja tukimateriaalia ja millaisia ominaisuuksia ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja erityisesti pakollisen matematiikan verkko-oppimisympäristöstä tulisi opiskelijoiden itsearviointien, näkemysten ja toiminnan perusteella löytyä. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti ammatillisen koulutuksen matematiikan verkko-oppimisympäristöjä kehittäessä, kertoo Sanni Suominen.
Tutkimusprojektinsa aluksi Suominen selvitti kyselytutkimuksella ammatillisen koulutuksen aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden käsityksiä heidän omista tietoteknisistä perustaidoistaan, sekä näiden taitojen merkityksestä yleisesti ja erityisesti tulevan ammatin näkökulmasta.
Vastauksissa nousi esille, että terveys- ja hyvinvointialoilla opiskelevat arvioivat tietotekniset perustaitonsa huonoimmiksi.
– Saattaa olla, että sukupuoli vaikuttaa. Tutkimuksessani terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoista liki 80 prosenttia oli naisia. He myös kokivat tarvitsevansa useimmin tukea matematiikan opiskelussa. Aiemmissa tutkimuksissa naisten on todettu arvioivan tietotekniset ja matemaattiset taitonsa miehiä heikommiksi, vaikka todellisia eroja ei olisikaan.
Suominen selvitti myös opiskelijoiden odotuksia ja näkemyksiä verkko-oppimisesta ja matematiikan opiskelusta.
– Opiskelijat arvostivat välitöntä palautetta ja sitä että verkko-oppimisympäristössä opettajaan saa yhteyden chatin kautta. Opiskelijat pitivät matematiikkaa tärkeänä tulevan ammattinsa näkökulmasta alasta riippumatta.
Seuraavaksi Suominen kehitti ja käsikirjoitti matematiikan pilottiverkko-opinnon. Hän integroi verkko-opinnon materiaaleja eri alojen työtehtäviin ja muihin arjen tilanteisiin.
Opiskelijat tarvitsevat tietoa, miten käyttää matematiikkaa tulevassa ammatissaan.
– Samaa matematiikan perustaitoa sovelletaan eri tavoin esimerkiksi rakennusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Myös opiskelijoille annettujen matematiikan esimerkkien ja tehtävien olisi hyvä olla konkreettisia ja alakohtaisia.
Suominen on huomannut käytännönläheisen opetuksen merkityksen.
– Opiskelija hahmottaa työsaliympäristössä esimerkiksi usein vaikeana pidetyn matematiikan merkityksen ihan eri tavalla kuin perinteisessä luokkahuoneessa.
Vaikka kaikkien ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden tuleekin alasta riippumatta saavuttaa sama matematiikan osaaminen, opetuksen liittäminen omaan alaan lisää motivaatiota opiskeluun.
Kehittämässään verkko-opinnossa Suominen polutti opinnon materiaaleja opiskeltavan alan, taitotason, kertaustarpeen, lisäharjoitustarpeen ja jatko-opintohaaveiden mukaisesti.
Osa pilottiverkko-opinnon toiminnoista ja aktiviteeteista, kuten kertaus- ja lisäharjoituspolut, olivat vapaaehtoisia.
Verkko-opinnon palautelomakkeilla hän keräsi tietoa siitä, hyödynsivätkö opiskelijat verkko-opinnon vapaaehtoisia ominaisuuksia ja mitä mieltä he niistä olivat.
Palautteiden perusteella erityisesti kertausmahdollisuus oli ahkerasti hyödynnetty ja tärkeänä pidetty verkko-opinnon vapaaehtoinen ominaisuus. Kertausmahdollisuutta hyödynsi, joko vapaaehtoisesti tai lopulta osaamisen perusteella ohjattuna, lähes 90 prosenttia vastaajista.
– Tulosten perusteella ammatillisen koulutuksen pakollisen matematiikan verkko-opintoon kannattaa ehdottomasti rakentaa kertausmahdollisuuksia!
Väitöstutkimuksessa kehitetty matematiikan verkko-opinto on opiskelijoiden suoritettavissa tutkimuksen yhteistyöoppilaitoksessa.
Tutkimuksen tuloksia on jo vuosien ajan hyödynnetty yhteistyöoppilaitoksen muidenkin yhteisten tutkinnon osa-alueiden verkko-opintojen kehittämisessä. Tuhannet opiskelijat ovat suorittaneet näitä verkko-opintoja yhteensä kymmenien tuhansien osaamispisteiden edestä.
Suominen kirjoitti ylioppilaaksi 2008 Someron lukiosta. Sen jälkeen hän lähti opiskelemaan fysiikan, matematiikan ja kemian opettajaksi Turun yliopistoon.
Valmistuttuaan hän on jatkanut opiskelua töiden ohella.
Toisen gradunsa hän teki matematiikan sähköisestä ylioppilaskokeesta, mikä herätti kiinnostuksen verkkopedagogiikkaan.
Hän on jo vuosia vetänyt verkkopedagogiikkaan liittyviä koulutuksia opettajille ympäri Suomen – nykyään koulutusten keskiössä on tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa.
Suominen asuu Kontiolahdella miehensä ja liki yksivuotiaan tyttärensä kanssa. Mies on psykiatrian erikoislääkäri.
Filosofian maisteri Sanni Suomisen
Väitöskirja
– matematiikan opetuksen ja oppimisen tutkimuksen ala: Development of a Compulsory Mathematics Online Course Capable of Accommodating the Individual Needs of Students in Finnish Vocational Upper Secondary Education eli Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivan pakollisen matematiikan verkko-opinnon kehittäminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen Suomessa
– väitöskirja tarkastetaan perjantaina 12.4. luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella
– vastaväittäjänä professori Timo Tossavainen Luulajan teknillisestä yliopistosta, ja kustoksena dosentti Mervi A. Asikainen Itä-Suomen yliopistosta
– tilaisuuden kieli on suomi, ja sitä voi seurata verkossa osoitteessa https://urly.fi/3u3c