Sivistys kuuluu kaikille. Sitä edistävät ja toteuttavat muun muassa kirjastot.
Kansalliskirjasto on 109 hyllykilometrillään Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Somero-lehti puolestaan on 100-vuotias kunnianarvoisa paikallislehti, joka luonnollisesti kuuluu Kansalliskirjaston talletuskohteisiin.
Paperilehtien yksittäisten numeroiden ja niistä talletettujen vuosikertojen selaaminen on vaivalloista. Tietotekniikan tulo on ollut suuri edistysaskel, kun lehtiin kirjoitettuja asioita, henkilöitä ja paikkoja voi nyt yksityiskohtaisesti ja helposti hakea. Sen mahdollistaa internetin sanahaku-toiminto.
Somero-lehtien jäljille pääsy on Kansalliskirjaston kirjastosihteeri Satu Nikanderin mukaan selkeää.
– Kun menee kansalliskirjasto.fi -sivulle, niin sieltä löytyy, Hae aineistoja. Sitä klikkaamalla tulee esille hakukenttä, johon voi kirjoittaa esimerkiksi tämän lehden nimen.
– Sen jälkeen kun ollaan Kansalliskirjastojen Digitaaliset aineistot -sivulla, niin valitaan Sanomalehdet, joka avaa hakukentän, johon tehdään valinta. Vasemmalla toiseksi ylimmässä hakukentässä on kaikki nimikkeet, niin siihen kirjoitetaan teidän lehtenne, Somero-lehden nimi, Satu Nikander jatkaa.
Tämä kohta onkin haun vaikein. On siis haettava pelkästään Somero-nimellä, eikä nimellä Paikallislehti Somero, mikä on lehden virallinen nimi, eikä myöskään nimellä Somero-lehti.
Eli laitetaan pelkästään Somero nimeksi, joka vahvistetaan klikkaamalla: Somero 1924, Somero, Salon Seudun Sanomalehti Oy, Sanomalehti.
Vähän ylempänä on linkkiruutu: Hae sivujen tekstilisäystä.
– Siihen kirjoitetaan sitten se hakusana. Se voi olla esimerkiksi oma nimi, esivanhempien nimi, tai jokin tapahtuma, kuten esimerkiksi avajaiset mikäli haluaa tutkia liikkeiden avajaisia, ja niin pois päin, Nikander ehdottaa.
Haku antaa listan lehdistä, yksittäisistä lehden numeroista ja vuosikerroista, joihin hakusana(t) sopii.
Jos sivun yläosassa olevaan sanahakuun kirjoitaa myöskin sanan Somero, niin tuloksena saa kaikki Somero-lehden digitoidut numerot, jotka Kansalliskirjastoon on digitoitu. Näistä vanhin on Somero-lehden ensimmäinen numero ikinä, joka ilmestyi 6.12.1924. Ja uusin digitoitu numero ilmestyi 29.12.1939.
Jos esimerkiksi hakusanaksi laittaa avajaiset, niin vanhin osuma tulee tammikuuhun 1926, jolloin lehti kirjoitti kirkollisen näyttelyn ”awajaisista”. Seuraavan kerran awajaisista kirjoitettiin lokakuussa 1926. Ja kun lehden sivunäkymää selaimessa klikkaa, se avaa kyseisen lehden, jossa sana awajaiset näkyy värillisenä korostuksena tekstissä.
– Sieltä näkee esimerkiksi jutun otsikon, että a-haa! se onkin tämän Someron kansakoululaitoksen alla oleva uutinen, eli artikkeli, joka avajaisia käsittelee. Mutta ihan yhtä hyvin voi myös pelkästään selailla vanhoja lehtiä, ilman että hakee mitään tiettyä hakusanaa, Satu Nikander yllyttää.
Hakusivulla on myös pudotusvalikko, josta voi valita hakutulokset, esimerkiksi joko Uusimmat ensin taikka Vanhimmat ensin.
Niin kauan kuin uusia lehtiä ilmestyy, ei Kansalliskirjaston digitointiprosessi ole koskaan valmis.
– Digitointiprosessimme on jatkuvaa. Tekijänoikeudellisista syistä johtuen olemme saaneet neuvoteltua tekijänoikeusjärjestöjen kanssa niin, että vapaasti kotikoneelta saatavia lehtiä on vain vuoteen 1939.
Monien isompien lehtien kohdalta on digitoitu myös uudempia lehtiä. Niitä varten tarvitaan lehtien vapaakappaleet talletettaviksi vapaakappalekirjastoihin, joita Suomessa on seitsemän.
– Asiakkaan pitää selvittää, mikä on lähin vapaakappalekirjasto, jossa voi sitten lukea niitä uudempia lehtiä, Nikander päättää.
Vuotta 1939 uudempia lehtiä voi lukea mikrofilmeiltä esimerkiksi Kansalliskirjastossa taikka lähialueen kirjastossa, jos niissä on mikrofilminlukulaite. Joitakin mikrofilmejä Somero-lehdistä voi Kansalliskirjasto lähettää myös kaukolainaan, saataviksi omassa kirjastossa. Kotilainaan niitä ei saa, eikä mikrofilmeissä toimi hakusanoitus.
Someron kirjastoon vanhat Somero-lehdet on talletettu vuosikertakirjoihin, joista puuttuvat sodan jälkeiset vuodet 1941–1848. Mikrofilmeiltä lehdet ovat luettavissa vuodesta 1925 vuoden 2022 kesäkuuhun asti. Kirjaston ePress-palvelun kautta lehtiä voi lukea ja myös tulostaa. ePress-lehtiä on saatavissa 7.4.2022 lähtien.
Lehtiluukun kautta vanhoja Somero-lehden numeroita on saatavissa netissä 14.12.2012 eteenpäin, jonne asti ulottuu myös Somero-lehden nettisivujen sisältö. Etukäteen sovittaessa vanhoja Somero-lehden vuosikertakirjoja voi lukea lehden konttorilla, osoitteessa Heikintie 4, jossa saatavilla on kaikki numerot.
Fakta: Kansalliskirjasto
- Kansalliskirjasto, Nationalbiblioteket, aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto
- kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio
- Helsingin yliopiston erillislaitos, joka vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmiensa säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta
- tehtävänä on turvata Suomessa julkaistun tai Suomea koskevan julkaistun kulttuuriperinnön saatavuus sekä välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle
- aineistot ja palvelut vahvistavat yhteiskunnan tietopohjaa, sivistystä, oppimista ja tutkimusta
- Kansalliskirjasto varmistaa, että yhteiskunnan kulttuurinen monimuotoisuus ja -kielisyys näkyvät sen toiminnassa ja että julkaistu kulttuuriperintö on monipuolisesti saatavilla
- kokoelman alkuna pidetään Turun kimnaasin kokoelmaa, joka siirtyi Turun akatemialle 1640
- C. L. Engelin suunnittelema 1840 valmistunut päärakennus sijaitsee Unioninkadun varrella Tuomiokirkon pääsisäänkäyntiä vastapäätä
