Koetut luontohetket säilyvät maalauksissa

0
Minna Pyykkö maalasi aiemmin öljyväreillä, kuten seinällä olevan taulun haahkasta. Akvarelli on nyt vallalla. Taulu rupikonnista on tehty tällä tekniikalla.

– Se on huikaiseva fiilis, kun näkee ison lintujoukon lentävän, kuin virtaavan ohi. Se tila ja avaruus. Ne tulevat keväällä ja lähtevät syksyllä. Linnut muistavat lentää sinne, minne niiden pitää, kuvailee, ihastelee ja ihmettelee luonnon kauneutta, suuruutta ja viisautta Minna Pyykkö, joka on työskennellyt luonto- ja ympäristötoimittajana Yleisradiossa vuodesta 1990 alkaen.

Hän on myös taidemaalari, joka ammentaa Suomen luonnosta. Aiheista ei ole pulaa.

Pyykön tauluissa pääosassa ovat eläimet, eritoten linnut. Niissä liitävät usein tiirat, haahkat ja erityisesti allit. Ne ovat hänen mielestään kauniita kuin mitkä.

– Alli on yleisimmin mainittu lintu Kalevalassa. Kalevala alkaa sotkan munasta ja päättyy Tuonelan joutseneen.

Suomen WWF valitsi vuoden 2020 luontokirjaksi Minna Pyykön kirjoittaman ja kuvittaman Kuulin allien laulavan. Teos esittelee suomalaista luontoa. Se on maalauspäiväkirja, joka etenee vuodenaikojen mukaan.

Pyykkö ihailee vesilintujen monipuolisuutta. Ne taitavat elää niin vedessä, ilmassa kuin maalla. Minna Pyykkö on maalannut vesilinnuista perhepotretteja, kuin ihmisistä konsanaan. Samoissa raameissa sukutaulussa ovat uros, naaras ja poikanen, esimerkiksi liejukanasta, tukkakoskelosta, haapanasta ja lapasorsasta.

Linnuista alli on yksi Minna Pyykön mielimaalattavista.

– Eläimet ovat arvokas maalausten aihe sinänsä ja kanssakulkijoinamme täällä maailmassa. Meillä on paljon yhteistä, samoja iloja ja huolia. Lyhyen Suomen kesän aikana lintujen on saatava poikasensa kuoriutumaan, välttämään vaaroja ja oman itsenäisen elämänsä alkuun.

Pyykkö on tykästynyt maalaamaan myös rupikonnia ja mäyriä. Rupikonnista hänelle tulee ikiaikainen fiilis. Eläimet kuljettavat mukanaan ikiaikojen tietoa ja taitoa.

– Rupikonna on tuulahdus menneestä, evoluution viisaudesta. Miten konnat tajuavat herätä koloistaan ja lähtevät liikkeelle? Kun rupikonna tuijottaa kuparinhohtoisella katseellaan, niin tuntuu kuin katsoisi vanhaa viisasta ihmistä.

Minna Pyykkö pyrkii tallentamaan kokemansa hienon väläyksenomaisen hetken maalaukseensa ja välittämään sen ainutkertaisuuden katsojalle. Että tämä voisi tuntea tuon saman tunnelman katsoessaan taulua.

Pyykkö on maalannut pienestä tytöstä lähtien. Hänen isänsä istutti tyttäreensä rakkauden kuvataiteeseen ja siihen, että kuvataide ja luonto ovat totta, läsnä ja tärkeitä.

Minna Pyykkö maalaa tauluja eläimistä ja eläinten kautta työstää omaa ihmetystään.

– Luonto on niin hieno ja tärkeä asia.

Hänestä on kiehtovaa ajatella elämän mysteereitä, jotka ovat jatkuvasti ympärillämme.

– Miten linnut muuttavat pimeällä myrskyisellä merellä? Maisema on täynnä näkymättömiä viittoja, viestejä, tuoksuja, merkkejä, pohdiskelee useiden radio- ja televisio-ohjelmasarjojen tekoon osallistunut ja monia palkintoja pokannut toimittaja.

Aiemmin Pyykkö maalasi öljyväreillä. Akvarellimaalaus on vienyt mennessään.

– Tykkään sen keveydestä, syntyvistä orgaanisista muodoista ja yllätyksellisyydestä. Siinä pääosa koostuu vedestä, vain hieman väripigmenttiä joukossa. Akvarellia ei voi täysin hallita.

Minna Pyykön luontoaiheisia tauluja on esillä elokuun loppuun saakka Härkälän kartanossa. Vuonna 2011 Härkälässä nähtiin Pyykön kalevalaisia lintuja ja 2014 hän oli mukana yhteisnäyttelyssä kartanossa. Kevätyö saaristossa -maalauksellaan, jossa tiirat lentävät, hän on elokuussa mukana kansainvälisessä akvarellinäyttelyssä Tampereella.