Somerniemen Oinasjärven koulun puolesta taistelevat ovat unohtaneet yhden erittäin merkittävän seikan. Someron talous ei varmasti kaadu 42 000 euroon vuositasolla.

Oleellisinta on huomata se, että 3 opettajaa plus yksi ohjaaja Oinasjärvellä on liian paljon 25 oppilasta kohden; se tekee jaettuna 6,25 oppilasta kohden yhden aikuisen. Tällaista resurssia ei taida olla varhaiskasvatuksessakaan, jossa lapsetkin huomattavasti avustettavampia sekä kaitsettavimpia.

Hyvä olisi nyt ymmärtää, että tuskin missään Somerolla tai tässä maassa on tuollaista resurssia ala-asteella.

Työnantajan eli Someron kaupungin on tässä tilanteessa kyettävä toimimaan myös tasapuolisesti kaikkia työntekijöitään kohtaan. Sitä edellyttää myös työsopimuslaki.

Tasapuolisuus tarkoittaa, että kaikilla pitäisi olla yhtä paljon työtehtäviä.

Jos tuollainen resurssi jätetään Oinasjärvelle, Someron kaupungin pitää kyetä tarjoamaan se myös muille Someron alueen kouluille, kuten Pitkäjärvelle, Joensuulle ja Kiiruulle. Pystyykö? Epäilen.
Tasapuolisuus kaikkien etu

 

Hellyyden kerjäläinen

Mikä sinun on,
tekevätkö sanani pahaa,
tappavatko tunteenväreet kasvoiltasi?
Tällä tavalla tulee viha vierailulle,
tällä tavalla sydämet vanhenevat.
Ja sinäkin vanhenet,
hellyyttä aneleva pikkupoika,
kova ja uhkaava mies.
Hei, ei enää sorruta siihen samaan.
Syytellään vähemmän,
eletään enemmän.
Sovinko vielä sinun syliisi?

Eija Komu

 

Helppo kuulla -viikko joka viikko?

Hyvät kuunteluolosuhteet ovat kommunikoinnin perusedellytys. Miellyttävä ja esteetön kuunteluympäristö auttaa kaikkia kuulemaan ja viihtymään paremmin, mutta erityisen tärkeitä hyvät kuunteluolosuhteet ovat huonokuuloisille.

Juuri vietettiin Kuuloliiton Helppo kuulla -viikkoa, joka muistutti huolehtimaan kuunteluympäristöjen esteettömyydestä.

Kuulon heikkeneminen tuo haasteita ryhmätilanteissa sekä erityisesti hälyisissä ja meluisissa tiloissa puheesta selvän saamiseen. Huonokuuloinen jää helposti informaation ja osallistumisen ulkopuolelle.

Ikääntyneiden kohtaamisissa ja kokoontumistiloissa, kuten päiväkeskuksissa ja palvelutalojen yhteisissä tiloissa, on tärkeä ottaa huomioon kuulemisen esteettömyyttä edistävät asiat. Päiväkeskukset ja palvelutalot järjestävät paljon hyödyllistä ja mukavaa toimintaa, mutta huonokuuloinen ikäihminen ei pysty osallistumaan aktiviteetteihin, jos hän ei kuule.

Kuunteluympäristöjen esteellisyys aiheuttaa ikähuonokuuloisille ja eri-ikäisille kuulovammaisille yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä. Miksi edes mennä mukaan, jos ei siellä kuitenkaan kuule tai voi osallistua keskusteluun?

Ottamalla huomioon muutaman tärkeän seikan voi huolehtia siitä, että myös huonokuuloiset voivat kuulla ja osallistua.

Kuulokojeen antama apu on sitä pienempi, mitä enemmän tilassa on kuuloesteellisyyttä. Näitä seikkoja ovat kaikuisuus, taustamelu, heikko valaistus ja puuttuva äänensiirto. Tilan kaikuisuus vaikeuttaa puheesta selvän saamista. Kaikuisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi pehmeillä huonekaluilla, tekstiileillä ja akustiikkalevyillä.

Taustamelu vaikeuttaa kuulemista. Tavallisin melun aiheuttaja on puhe – puhutaan siis yksi kerrallaan. Riittävä ja häikäisemätön valaistus auttavat huonokuuloista kuuntelijaa näkemään puhujan ilmeen, eleen ja suun liikkeet, jotka tukevat kommunikaatiota.

Moni huonokuuloinen hyötyy kuulokojeesta, mutta tarvitsee sen käyttöön apua. Jotta kuulokojeesta on hyötyä, sen tulee olla oikein korvassa ja oikealla tavalla säädetty. Kuulokoje tulee myös puhdistaa ja huoltaa säännöllisesti. Kuulokojeeseen tottuminen voi viedä aikaa, mutta se onnistuu, kun kojeen käyttämiseen tarjotaan riittävästi tukea ja sitä jaksaa käyttää päivittäin, vähintään puolet valveillaoloajasta. Kuulokojeen antama apu ei kuitenkaan vastaa normaalikuuloa.

Yhteisiin tiloihin kannattaa hankkia äänensiirtojärjestelmä, kuten induktiosilmukka. Se siirtää äänen äänilähteestä (esim. tv, mikrofoni) suoraan kuulokojeeseen, jolloin tilan muut äänet jäävät taka-alalle.

Lainsäädäntö (asetus rakennuksen esteettömyydestä) edellyttää, että jos kokoontumistilassa on äänentoistojärjestelmä, on siellä oltava myös induktiosilmukka. Tärkeää on huolehtia, että järjestelmää osataan tosiasiassa myös käyttää ja että se on toimintakunnossa.

On monta täysin ilmaista ja itsestämme riippuvaista keinoa parantaa kuuloesteettömyyttä. Puhutaan yksi kerrallaan, selkeästi ja rauhallisesti sekä kasvot sitä ihmistä kohden, jolle puhumme. Kuulovammaista ihmistä auttaa, kun hän näkee huuliosi – älä siis peitä suutasi millään tai puhu selän takaa. Jos käytössä on mikrofoni, sitä tulee käyttää, mutta se kannattaa asettaa esimerkiksi leuan korkeudelle, jottei se peitä suun liikkeitä. Oli ääni miten kantava tahansa, se ei ole niin kantava, että siirtyisi tilassa mahdollisesti olevaan induktiosilmukkaan ilman mikrofonia.

Anne Nummi
Salon Kuuloyhdistys ry
Harri Kurttila
Someron kuulokerho