Kesän 2023 hallitusohjelmakirjauksen mukaan lukion rahoitukseen kuuluva pienten lukioiden lisä ”uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista”.
Parastaikaa lausunnolla oleva opetus- ja kulttuuriministeriön lakiehdotus ei suoranaisesti lakkauta lukioita, mutta heikentäisi 36:n alle 200 opiskelijan lukion toimintaedellytyksiä ratkaisevasti leikkaamalla noin puolet niiden ns. pienten lukioiden lisästä.
OKM:n tulkinta Suomen hallitusohjelmakirjauksesta on mielenkiintoinen. Lisäävätkö maaseudun ja haja-asutusalueiden pienten lukioiden lukioiden rahoitusleikkaukset todellakin saavutettavuutta sekä turvaavat sivistyksellisiä oikeuksia? Erikoista on, että OKM lähtee omasta aloitteestaan leikkaamaan, vaikka lukiokoulutuksesta leikkaaminen ei sisältynyt tähän hallitusneuvottelujen kohtaan.
Lähes kaikilla pienillä lukioilla on yhteisten tilojen ja opettajien kautta vahva kytkös perusopetukseen. Jos tätä keskinäisriippuvuutta ei oteta huomioon, ajaudutaan vastikään laajennetun oppivelvollisuuden toteuttamisessa ongelmiin.
Leikkausuhan alaisista lukioista suurin osa sijaitsee Etelä- ja Varsinais-Suomessa, mutta joitakin on myös Pohjanmaalla sekä Itä-Suomessa.
Mainittujen 36 lukion kohtalona on niin sanottu syrjäisyysluku. Se tarkoittaa, että listan lukiot sijaitsevat OKM:n mielestä liian lähellä jotain toista lukiota. ”Saavutettavuuden parantamiseksi” halutaan opiskelijoiden käyvän lukiota kauempana kotoa.
Huolestuttavaa on, että syrjäisyyslisään on vielä tulossa muutoksia valtionvarainministeriön toisessa työryhmässä, jossa uudistetaan kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien laskentaperusteita.
Tällä voi olla täysin ennakoimattomia seurauksia muidenkin pienten lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitukseen. Erityisen huolestuttavaa on, että lukiorahoitusjärjestelmän ja kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmien uudistamista ei tarkastella kokonaisuutena, vaikka ne ovat syrjäisyyslisän laskennan kautta elimellisesti kytköksissä toisiinsa.
Todellisuudessa uuden syrjäisyyslaskennan perusteita ja seurausvaikutuksia ei tiedä vielä kukaan. Ollaan arvaamattoman äärellä kuten Purran hallituksen muissakin toimissa.

Jukka O. Mattila
puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys ry

Voi rakas Eurooppamme

Kun miettii Eurooppaa ja Suomea siinä mukana, niin nousee huoli väestön ikärakenteesta nyt ja varsinkin tulevaisuudesta. Väki vanhenee ja sitä mukaan syntyvyys laskee, eli emme saa biologiaa unohtaa. Tämä on Eurooppamme suurin tulevaisuuden ongelmia ja haaste.

Mikäli torjumme Eurooppaan kohdistuvan maahanmuuton, niin tällä halvaannutamme itse Eurooppamme tulevaisuuden. Nyt on syytä muuttaa kokonaisuudessaan Euroopan ja Suomenkin maahanmuutto politiikan ajattelutapa, mikäli aiomme pitää kansalaistemme elintason tälläkin tasolla tulevaisuudessa. Muiden maanosien kehitys ja teknologia menevät vauhdilla eteenpäin, niissä väestön ikärakenteen kehitys on Eurooppaamme huomattavasti terveempi.

On ihmeellistä, että raha ja tavarat saavat liikkua Euroopan rajojen yli, mutta eivät ihmiset. Suuri ihmetys on siinä, kun markkinatalousintoilijat kokevat ihmisten liikkumisen suuremmaksi uhaksi kuin ”isännättömän pääoman”, tai ihmiskuntaa tuhoavat ”tappamisvälineet”. Tässä taas selkeästi ”mammona”, menee tuotantopanosten (ihmisten) tärkeyden edelle.

Suurin este Euroopan ikärakenteen kehittymiselle on Euroopan vahva nationalistinen poliittinen suuntaus ja ajattelutapa. Tulee mieleen hyvinkin 1930-luvun Eurooppa.

Pertti Pokki