Kunniamaininta napsahti Someron Häntälälle, joka tunnetaan laajalti maakunnan ulkopuolellakin ainutlaatuisesta notkoympäristöstään. kunniamaininnan perusteluissa todetaan, että kylällä on monien toimijoiden voimin kehitetty tätä maisemaharvinaisuutta luontomatkailukohteeksi muun muassa laiduntamalla ja ohjaamalla matkailijat varta vasten tehdyille poluille. Lähtöpisteenä retkeilijöille toimii Häntälän kyläkeskus, joka on kyläyhdistyksen ylläpitämä entinen kyläkoulu. Matkailijoita palvelevan kyläkioskin ohella kiinteistö toimii kyläläisten kokoontumispaikkana ja sitä voi myös vuokrata tilaisuuksien pitopaikaksi.
Toinen kylän vetovoiman kulmakivi on maamiesseuran Teeriharju. Paikka on varmasti tuttu kaikille tanssin ystäville ainakin Etelä-Suomessa.
Kyläyhdistyksen ja maamiesseuran lisäksi kylällä toimivat aktiivinen metsästysseura ja pienviljelijäyhdistys.
Häntälä on aiemmin, vuonna 2009, saanut Vuoden kylä -tittelinkin. Tuolloin voitto tuli teemalla Kylä ja kunta – kehittämiskumppanit . Perustelujen mukaan kylä toimi Someron kylien neuvottelukunnassa, joka oli kylien ja kaupungin yhteistyöelin. Häntälä otti tuolloin myös vetovastuun Someron kylien yhteisestä kyläsuunnitteluhankkeesta. Perusteluissa nostettiin esille myös se, että kyläyhdistys huolehtii Häntälän notkojen luontopoluista kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella.
Somerolta Vuoden kylä -tittelin on saanut myös Kultela. 2006 oli teemana Kylä näkyy ja kuuluu . Kultelasta todettiin, että kylällä on pitkät perinteet savikylänä. Kylä on elvyttänyt tätä perinnettä muun muassa rakentamalla keramiikkapuiston, järjestämällä suosittuja Savi palaa -tapahtumia sekä omalla savikukko-logolla. Savikylä-brändin ohella kylällä panostetaan kaikenikäisten viihtymiseen ja tiedonkulkuun.
Tämänvuotinen Vuoden kylä Santtio sai kehuja siitä, että kylällä vetovoimaisuuden rakentaminen on ollut pitkäjänteistä ja monipuolista. Kylän kulttuurimaisemaa on vaalittu suunnitelmallisesti jo vuosikymmeniä, Santtion puurakentaminen ja ruusut tunnetaan laajalti. Uutta tehdessäkin kylässä on kunnioitettu perinnerakentamista ja perinnemaisemia. Ajattelutapa tiivistyy kylätalo Maininkiin ja Santtion kylätien maisemaan.
Santtion vetovoimaa on myös meri ja merenkulku. Kylään voi edelleen saapua myös veneellä ja Mannerveden suojelu on kylällä keskeisessä roolissa. Ranta-alueelta löytyy suosittu kesäteatteri, jonka rakenteet toimivat myös monien tapahtumien pitopaikkana. Kylällä osataan viestiä näistä vahvuuksista santtio.fi -sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Valokuitukin löytyy. Santtio-seuran ohella kylällä toimivat aktiivisesti muun muassa MLL ja partio, jotka kiinnostavat etenkin kylällä muuttaneita lapsiperheitä.
Kannustuspalkinto annettiin nyt Kemiönsaaren Degerdalin seudun kylien vetovoimaisuudesta, joka on parhaillaan rakentumassa. Keskiössä on Ekniemi, jossa vanhaa osuuskunnan ylläpitämää lomakylää ollaan päivittämässä nykyaikaan uusin eväin. Niistä mainittakoon kylän uusi kokoontumispaikka kyläbaari, jossa ideoidaan muun muassa monia tapahtumia.
Kyläläisten voimin on rakennettu näköalatorni ja luontopolku ja kylien kolmesta rannasta on pidetty huolta pitkäjänteisesti. Alueen tontit käyvät kaupaksi ja kunta on kaavoittanut alueelle uusiakin rakennuspaikkoja. Kylien yhteistyökulttuuri vakituisten ja vapaa-ajanasukkaiden sekä yhdistyksen ja yrittäjien kesken on esimerkillistä. Degerdalin seudun kylistä kuullaan vielä.
Vuoden kylä -valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama kuusihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat puheenjohtaja Henrik Hausen, kyläasiamies Tauno Linkoranta sekä Maija Mäki, joka edusti myös Talonpoikaiskulttuurisäätiötä. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tiedottaja Janica Vilen ja Eero Kaskela POP-pankista.
Palkinnot jaettiin Maakunnallisessa kyläjuhlassa Angelniemellä.