Työministeri Arto Satonen (kok.) teki Someron kokoomuksen kutsumana ensimmäisen poliittisen vierailunsa Somerolle ja tapasi kansaa Somerniemen kesätorilla.
Ihan vieras paikkakunta Somero ei kuitenkaan ollut, sillä Satosen sisaren miehellä on sukujuuria tänne.
Satonen vertasi mielellään Someroa kotikuntaansa Sastamalaan, sillä löysi paikkakuntien välillä seutukuntina paljon samankaltaisuutta.
– Kyllä tämänkokoisilla maaseutukaupungeilla on pitkälti samantyyppiset taistelut, väestön ikääntyminen ja palvelujen säilyminen.
Suomessa on hänen mukaansa yli viisikymmentä seutukaupunkia, joista vain viiden väestö kasvaa.
– Toisaalta etätyö on nykyään valtava mahdollisuus tämäntyyppisille paikkakunnille. On entistä enemmän ihmisiä, jotka voivat valita, missä asuvat. Suomihan on etätyön tekemisessä Euroopan kärkimaa.
– Ja Somerolla isot kaupungit ovat kohtuullisen lähellä, joten on helppo käydä vaikka parina päivänä viikossa töissä paikanpäällä.
– Somerolla myös näkyy, että yrittäjyys on tosi aktiivista ja työllisyys melko hyvällä tasolla.
– Ja kesäasukkaiden merkitys on suuri paikalliselle elinkeinoelämälle, kuten Sastamalassakin.
– Mutta tällaista toritapahtumaa ei ole muualla. Tämä on ihan käsittämätöntä, hän ihmetteli kesätorin vilinää katsellessaan.
Jo ennen toritapaamisia, ministeri keskusteli paikallisten poliitikkojen kanssa yksityistilaisuudessa.
Työministeri otti esille muun muassa hallitusohjelman työllisyystoimien etenemisen, joita ovat esimerkiksi ansiopäivärahan porrastus sekä vuorotteluvapaajärjestelmän lakkautus.
Toimet ovat hänen mukaansa välttämättömiä, jotta työllisyys saadaan kasvuun ja julkisen talouden tila kohenemaan. Tavoitteena on, että työllisyys nousee uudistusten avulla vähintään 100 000 työllisellä hallituskauden aikana. Julkiseen talouteen työllisyystoimilla tavoitellaan kahden miljardin euron sopeutusta.
Toistaiseksi työelämäuudistusten vaikutukset työllisyyteen eivät ole näkyneet, vaan työttömyysaste on Suomessa noussut. Ministerin mukaan uudistusten näkymistä saadaan odottaa ainakin ensi vuoteen, mahdollisesti hallituskauden loppuun.
Esimerkiksi työttömyysturvaa koskeva uudistus tulee voimaan pääosin syyskuussa ja paikallista sopimista lisäävä uudistus ensi vuoden puolella.
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter muistutti, että työllisyyspalvelu-uudistuksen pitäisi lähtökohtaisesti olla työllisyysuudistus eikä työttömyys- ja työttömien hoitoon liittyvä uudistus.
– Nyt siinä on riski, että kun työllisyyspalvelujen vastuu siirtyy työllisyysalueille, niin jos mikään muu kuin kyltti katolla ei muutu, niin se ei muuta millään tavalla sitä tilaa, että ihmiset työllistyvät paremmin. Eli nyt pitää ottaa reippaasti mukaan yksityiset työllisyyspalvelutuottajat, digitaalisia palveluita ja sujuvaa sekä joustavaa asiointia, Munter muistutti ja sai ministeriltä hyväksyviä nyökkäyksiä.
Ministeri otti kantaa myös ulkomaalaisten työllistämiseen.
– Meillä on esimerkiksi huomattava määrä ukrainalaisia, joilla on sosiaali- tai terveydenalan koulutusta ja kokemusta. Se on yksi potentiaali, joka on tärkeää ottaa käyttöön.
– Sen lisäksi teemme johdonmukaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi yhteistyötä Filippiinien ja Vietnamin kanssa tiivistetään. Keskeinen asia siinä on hoitajanäkökulma.
Ministerin mukaan on saatava aikaiseksi selkeä järjestelmä, miten se prosessi tapahtuu kielikoulutuksineen ja perheenjäsenten huomioimisineen.
Kritiikkiä satoi valtuutettu Laura Nuotiolta. Hän nosti esille sen, että Varha lopetti hoitajavuokraamisen, jolloin hänenkin hoitajavuokrausyrityksensä joutui lopettamaan. Nuotion mukaan hoitajapulaan olisi ratkaisu löytynyt hyvinkin läheltä.
– Se olisi saatu täältä, paikallisilta yrittäjiltä. Jos kertoisin tuntihinnan, niin tippuisitte palleiltanne, koska se oli niin edullinen. Minun järkeni ei ymmärrä, että miten tämä voitiin ajaa näin, että yritystoiminta ja vuokraustoiminta sekä hoitajien hyvinvointi vedettiin viivan alle.
– Nyt ei puhuta muusta kuin maahanmuuttotyöllisyydestä. Sekin on ihan hyvä asia, mutta sen eteen pitää nähdä hirvittävä vaiva, pitää kouluttaa kielet, pitää olla lupa- ja byrokratia-asiat kunnossa ja niin edelleen.
Ministerin mukaan tarvitaan erilaisia muotoja.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jutta Varjus muistutti ministerille, että sukupolvenvaihdokset on asia, johon pitää kiinnittää huomiota.
– Meillä on elinvoimaisia yrityksiä, mutta ongelmana se, että miten me saamme niihin jatkajia. Miten saadaan jouhevaksi se, että apua on olemassa.
Varjus myös kiitteli Satosta tiukasta otteesta ja paineensietokyvystä.
– Pakkohan nämä rakenteelliset uudistukset on tehdä, jotta Suomi toimii tästä eteenpäin. Samanlaiset systeemit on meillä Somerollakin, ja olemme valmiita tekemään muutoksia myös kaupunginhallituksessa ja toivon mukaan myös valtuustossa.
Kokoomuksen toriteltalle saapui vieraaksi myös tuore kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä.
– Eduskuntatyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Se on suurin piirtein sellaista kuin ajattelinkin. Minulla on selkeät teemat, jotka rytmittävät työtä, jota tosin on rajattomasti, koska olen esimerkiksi niin monessa valiokunnassa.
– Itämeren puhdistus on itselleni hyvin tärkeä asia, johon haluan keskittyä. Ei niin, että esimerkiksi maanviljelys loppuisi, vaan järkevällä tavalla. Koitan nyt saada siihen saada rahaa.
– Paimionjoki on hyvä esimerkki, koska yhdistys on tosi aktiivinen ja mukana on monta toimijaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä valtion velkarahalla.
– Käytänkin sitä usein hyvänä esimerkkinä muualla, että sadallatuhannella eurolla kymmenen koskea kuntoon. Monta kuntaa toimimassa asian hyväksi yhdessä. Se on aika harvinaista, Aalto-Setälä muistutti.
