Kira Kauppi
Tiina ja Karri Koistinen olivat valmistautuneet jo pitkään muuttamaan ulkomaille koko perheen voimin. Ajatus siitä tuntui aivan tavalliselta arkiselta asialta. Esikoinen Mauno oli nelivuotias, kuopus Hilma kaksivuotias taapero, kun kohdemaa lopulta selvisi. Koistiset muuttaisivat Kreikkaan lähetystyöhön.
Muutosta on nyt kulunut aikaa liki puolitoista vuotta. Kreikan pääkaupunki Ateena on muuttunut kodiksi, työ löytänyt linjansa ja arki rutiininsa.
– Ei meillä ollut lähtiessä paljonkaan odotuksia, kaikki oli täysin avoinna. Asuimme ensin airbnb-asunnossa ja työtehtävät olivat kysymysmerkki, samoin Maunon koulu, mutta luotimme, että kaikki menisi hyvin. Olimme Suomessa muuttaneet useaan kertaan ja käyneet harjoittelemassa lähetystyötä ulkomailla Hongkongissa, Perussa ja raamattukoulussa Australiassa. Meidän piti alunperin muuttaa Etiopiaan, mutta maan nopeasti muuttunut turvallisuustilanne esti sen, Tiina Koistinen kertoo istuessaan Someron seurakunnan kokoustilassa.
Koistiset ovat käymässä Somerolla, yhdessä kahdeksasta nimikkoseurakunnasta, jotka tukevat heidän tekemäänsä lähetystyötä Lähetysyhdistys Kylväjän leivissä. Takana ovat kouluvierailut ja edessä seurakuntatilaisuus. Kesänvietto Suomessa on ollut mukavaa. Lapset nauttivat isovanhempiensa seurasta, mutta kaipaavat samanaikaisesti kotiin Ateenaan.
– Ateenassa taas kaipaamme Suomesta perhettä, sukulaisia ja ystäviä. Kuitenkin elämä lasten näkökulmasta on samanlaista, olemmepa sitten siellä tai täällä. Heillä on leikit ja koulut, tavallista lapsen arkea, Karri Koistinen sanoo.
Hän on kotoisin Somerolta, puolisonsa Tiina Jokioisilta. Karri Koistinen on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja nepsyvalmentaja. Tiina Koistinen taas on kouluttautunut fysioterapeutiksi ja tanssin opettajaksi. Karri on Kreikassa vastannut kodin ja lasten asioista, ollut koti-isänä.
– Teen yhtenä päivänä viikossa Kylväjän viestintää, muutoin huolehdin lapsista ja kodista. Mahdollistan Tiinalle kodin ulkopuolisen työnteon.
Karri Koistinen kertoo aiemmin viettäneensä Kreikassa lukuisia lomia. Kielen alkeet ovat hallussa, sanavarastoa on kartutettava arkipuheeseen, pois turistisanastosta. Työkieli pariskunnalla on englanti. Mauno-poikakin puhuu jo sujuvasti englanniksi.
– Kyllä isoja kulttuurieroja löytyy. Kreikkalaisilla on leppoisa asenne ja tapa tehdä töitä ja hoitaa asioita. Ei ole niin sanotusti päivän päälle, milloin joku vika esimerkiksi tullaan korjaamaan. Aina emme ole tienneet, miten toimia, tai mihin mennä. Onneksi työnantaja ja kollegatkin auttavat. Esimerkiksi veronumeron saamiseen Kreikassa pyysimme kollegan apua. Lopulta homma meni k uitenkin eri tavalla kuin hänellä, Karri Koistinen kertoo.
Työtä ihmisten auttamiseksi
Tiina Koistinen työskentelee kansainvälisessä työryhmässä, joka auttaa etenkin persiankielisiä turvapaikanhakijoita Kreikassa. Hän tekee paljon sihteerin hommia, organisoi ja huolehtii asioista.
– Palvelen siinä missä tarvitaan. Välillä näen turvapaikanhakijoita enemmän ja olen mukana ruohonjuuritasolla, välillä hoidan enemmän hallintoa. Toimistotyötä teen Ateenassa. Kenttätyössä käymme tunnin ajomatkan päässä olevalla vastaanottoleirillä ja välillä Lesboksen saarella toimintakeskuksella, Tiina Koistinen kertoo.
Ateenan liepeillä lähetystyötä tehdään leirin läheisyydessä olevalla parkkipaikalla tai puistossa. Sisälle leireihin ei pääse. Lesboksen saarella toimintakeskus antaa työlle rauhallisemmat puitteet ja ihmisille turvallisen tilan hengähtää.
– Leirien olot ovat rauhattomia. Ihmisillä ei ole tietoa tulevaisuudesta. Kreikan valtio on pystynyt jonkin verran parantamaan ihmisten oloja, esimerkiksi Ateenassa turvapaikkaa hakevien virta ei enää näy niin paljon kaduilla. Monen paikallisen mielipide kuitenkin on, ettei maa pysty yksin kannattelemaan niin suurta apua hakevien ihmisten määrää. Kreikkalaiset odottavat koko EU:n osallistuvan asiaan.
UNHCR:n tilastojen mukaan yksin Kreikkaan on tänä vuonna elokuun 18. päivään mennessä saapunut jo reilu 29 500 turvapaikanhakijaa, joista 25 500 Välimeren kautta veneillä. Suurin osa meriteitse saapuneista tulijoista on lähtöisin Afganistanista tai Syyriasta. Turvallisten ja laillisten maahantuloreittien puuttuessa ihmisten salakuljetusbisnes rehottaa esimerkiksi Turkissa. Venematkat saattavat maksaa jo tuhansia euroja. Kreikkaan yrittävät turvapaikanhakijat lähtevät vaarallisille venematkoille Turkin rannikolta ja päätyvät yleensä jollekin Kreikan Egeanmeren saarista. Lesboksen saarelle on tämän vuoden aikana rantautunut eniten ihmisiä Kreikan saarista, noin 5 300.
– Me kohtaamme yleensä juuri näitä ihmisiä, jotka ovat tulleet kumiveneillä Turkista. Meritie on hyvin vaarallinen, mutta maateitse tuleminen vaatii kovaa kuntoa, Tiina Koistinen sanoo.
Veneissä matkustaakin yleensä myös naisia ja lapsia. Heinäkuuhun mennessä lapsia oli saapunut Kreikkaan meriteitse 6 400.
Elokuun 18. päivään mennessä Välimereen on tänä vuonna hukkunut tai kadonnut 875 turvapaikanhakijaa. Vuoden 2014–2023 välisenä aikana Välimerestä on tullut hautausmaa arviolta 30 000 ihmiselle, jotka yrittivät saavuttaa Euroopan mantereen.
– Tarvetta avulle on valtavasti. Meilläkin työskentelee pariskunta, joka on tehnyt kriisi- ja traumatyötä jo parisenkymmentä vuotta ja heidän osaamisensa on ollut todella kysyttyä. He kiertävät kouluttamassa paikallisten toimintakeskusten henkilökuntaa. Ihmisille yritetään antaa työkaluja arjen hallintaan ja traumatisoivien kokemusten purkamiseen, Koistinen kertoo.
Välimeren maat, Kreikka, Italia ja Espanja ovat vastaanottaneet tänä vuonna elokuun 25. päivään mennessä 100 109 turvapaikanhakijaa. EU-maiden kesken on käyty kiistaa siitä, miten vastuu tulijoista olisi jaettava tai miten ihmisten tuloa voitaisiin rajoittaa. Vastuuta onkin yritetty siirtää rahakannustimin Pohjois-Afrikan maille, kuten Tunisialle ja Libyalle. EU on rahoittanut viime vuosien aikana erilaisia maahanmuuttoon liittyviä toimia Libyassa yhteensä 900 miljoonalla eurolla. 59 miljoona tästä rahasta on osoitettu rajavalvontaan. Rahalla on muun muassa perustettu pidätyskeskuksia ja hankittu uusia aluksia. Hankkeita on kritisoinut useat järjestöt, kuten Lääkärit ilman rajoja, joiden mukaan olot keskuksissa ovat epäinhimillisiä ja ihmiset kohtaavat niissä erittäin julmaa fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Avustusrahojen käyttämisen valvonnan on myös kritisoitu olevan puutteellista.
Kreikan, Italian ja Espanjan rannikkovartiostot Frontexin tukemana ovat pelastaneet Välimereltä tuhansia ihmisiä, mutta samaan aikaan niitä syytetään kansainvälisten merenkulun lakien rikkomisesta. Turvapaikanhakijoiden veneitä on työnnetty pois maiden aluevesiltä ja estetty rantautuminen tarkoituksellisesti. Myös muita vesillä liikkuvia aluksia on kielletty auttamasta hädässä olevia. Kansainvälisen merioikeuden mukaan merihädässä olevat tulisi pelastaa ja pelastetut ihmiset viedä lähimpään turvalliseen satamaan. Välimerellä toimiikin useita järjestöjä, jotka pelastavat merihätään joutuneita omiin pelastusaluksiinsa.
Koististen työ Kreikassa kestää vielä ainakin kolmisen vuotta. Muutoksille avoin perhe ei vielä tiedä, mikä odottaa Kreikan vuosien jälkeen.
