Kesäkuun alussa vuonna 2020 voimaan astunut tieliikennelaki toi teiden ja katujen varsille noin 50 täysin uutta liikennemerkkiä, minkä lisäksi aivan kaikkia merkkejä muutettiin ainakin hieman.
Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet.
Väylävirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä sekä liikennemerkkien vaihdosta yhdessä alueellisten Ely-keskusten kanssa. Valtion maanteitä on yhteensä 78 000 kilometriä.
Kunnat huolehtivat merkkien vaihdosta kunnallisen katuverkon alueella.
Liikenneturvan Digiroad-aineistosta kokoaman selvityksen mukaan Somerolla on kunnan ylläpitämää katuverkkoa 50,8 kilometriä. Näillä teillä on nyt pieni osa liikennemerkeistä vaihdettu uusiin. Vaihto-operaatio jatkuu vielä talvellakin.
Uusien liikennemerkkien siirtymäajan pituudeksi päätettiin 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että liikenteessä tulee näkymään vielä vuonna 2030 sekä uusia että vanhanmallisia liikennemerkkejä.
Väylävirasto on koonnut verkkosivuilleen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen liikennemerkkeihin ja tiemerkintöihin. Sieltä löytyvät myös liikennemerkkien kuvat selityksineen.
Miksi liikennemerkkejä uudistettiin?
Liikennemerkkien uudistus liittyy tieliikennelain kokonaisuudistukseen. Aikaisemmin merkit ovat olleet tieliikenneasetuksessa tai mitoituspiirustuksissa tienpitäjien valtuuksilla määriteltyjä, nyt ne siirtyvät lain tasolle. Vanhat liikennemerkit ovat olleet pääosin toimivia, mutta nykypäivän liikenteen tarpeisiin ne eivät ole kaikissa tilanteissa vastanneet. Siksi otamme käyttöön uusia liikennemerkkejä ja kevyesti päivitämme monia vanhoja liikennemerkkejä. Samalla siirrymme ison askeleen kohti kansainvälistä yhdenmukaisuutta, sillä monissa uudistuneissa merkeissä mallia on otettu muiden Euroopan maiden hyviksi osoittautuneista malleista.
Kuinka monta uutta liikennemerkkiä otettiin käyttöön?
Laskentatavasta riippuen uusia merkkejä otettiin käyttöön noin 50 kappaletta. Täysin uusia ovat esimerkiksi pyöräkadun, latauspaikan ja ajokaistojen yhdistymisen merkit, jotka myös sisältävät uusia liikennesääntöjä.
Useilla merkeillä on keskenään erilaisia alaversioita – puhutaanko silloin yhdestä vai useammasta merkistä? Ovatko sellaiset merkit uusia, joita on aikaisemmin kutsuttu muiksi liikenteenohjauslaitteiksi, mutta ne saavat nyt liikennemerkki-statuksen? Näihin lukeutuu esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan merkki, joka kuitenkin uudistuksessa vaihtoi väriään.
Edellä mainittuja tapauksia voi tulkita yhtä hyvin joko uusiksi merkeiksi, isoiksi muutoksiksi tai pieniksi muutoksiksi.
Miksi useiden vanhojen merkkien ulkonäköä päivitettiin?
Tarkoituksena on ollut tehdä merkeistä nykyistä selkeämpiä ja luettavampia. Tästä syystä esimerkiksi nuolenkärkiä, symboleita ja reunanauhoja on muutettu, ja merkkeihin on tehty kontrastia parantavia rajauksia. Luettavuuden kannalta tarpeettomia yksityiskohtia on samalla poistettu. Muutoksessa on pyritty parantamaan merkkien tunnistettavuutta erityisesti kauempaa katsottaessa ja niitä nopeasti lähestyttäessä.
Liian suuria muutoksia ulkonäköön ei ole kuitenkaan haluttu tehdä. Moni merkki uudistuu vain vähän, eikä uudistetun merkin tunnistamisessa pitäisi olla mitään ongelmia.
Miksi uusissa merkeissä ei näy sukupuolia?
Mediassa on paljon puhuttu liikennemerkeissä näkyvien hahmojen yksinkertaistuksista. Yleinen harhaluulo on ollut se, että merkkien ulkonäköä olisi muutettu, jotta niistä saataisiin sukupuolineutraaleita. Merkkien tekeminen sukupuolineutraaleiksi ei ole missään vaiheessa ollut uudistuksen tavoite. Liikennemerkeissä tärkeintä on selkeys ja nopea ymmärrettävyys, ei se näkyykö merkeissä tiettyä sukupuolta olevia hahmoja. Toisaalta ihmishahmon sukupuolella ei ole mitään merkitystä yhdessäkään liikennemerkissä, joten siihen viittaavia elementtejä ei tarvita. Uudet hahmot ovat hyvinkin samanlaisia kuin Tanskan ja Norjan nykyisissä liikennemerkeissä.
Kuka on suunnitellut liikennemerkkien ulkoasua?
Ulkoasun suunnitteluun on osallistunut useita tahoja esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Väylävirastosta. Valmistelutyö on tehty Väylävirastossa ja sen edeltäjässä Liikennevirastossa. Piirtämistyössä Väylävirasto on käyttänyt apunaan konsultteja.
Mistä materiaalista liikennemerkit tehdään?
Alumiini on nykyisin varsinkin valtion teillä vallitseva liikennemerkkien materiaali, joskin myös erilaisia alumiinikomposiittimateriaaleja on jonkin verran tarjolla. Liikennemerkkien kilven materiaaleina käytettiin aiemmin runsaasti vaneria, mutta sen osuus on viime vuosina vähentynyt. Merkin pohjamateriaaliin liimataan erityinen liikennemerkkikalvo, jonka pinnassa on merkin kuva-aihe. Kalvon rakenne tuottaa merkin paluuheijastavuuden.