16-vuotias peruskoulun taakseen jättänyt, Someron lukiossa opintaivaltaan jatkava nuorisovaltuuston jäsen Luukas Kyyrä halusi tehdä lopputyön nuorisovaltuuston toimikauden päättyessä. Aiheena olisi pähkinänkuoressa ollut se mitä kaupungissamme voitaisiin parantaa nuorten osalta haastatteluiden pohjalta.
Idea ei saanut tuulta alleen, mutta kaveri ei tästä lannistunut. Hän alkoi työstämään ajatusta itsekseen, saaden tuekseen sparraajia kaupungin nuoriso- ja sivistyspalveluilta.
Kyyrä perehtyi vuoden 2023 kouluterveyskyselyyn ja poimi sieltä esille hälyttäviä asioita. Näitä olivat nuorten päihteidenkäyttö, mielenterveys ja sosiaaliset suhteet.
Hän muodosti edellä mainituista teemoista pohjatyön, joka sisälsi kysymyksiä, väittämiä ja pohdiskelua. Pohjatyön avulla hän alkoi tehdä haastatteluja. Haastateltaviksi pitkän harkinnan myötä valikoitui yhdeksän somerolaista nuorten parissa työtään tekevää tai aikaansa muuten viettävää henkilöä.
– Otos oli laaja ja oikein hyvä, toteaa Maarit Laurento, joka opetustoimen asiantuntijana on ollut mukana ohjaamassa Kyyrän projektia.
– Luukas on tehnyt todella ison työn, kehaisee Laurento.
Erityisnuorisotyöntekijä Vesa Pohjola on ollut toisena ohjaajana mukana Kyyrän hankkeessa.
– Olen toiminut Luukaksen yhteyshenkilönä ja mentorina selvittäen hänelle tarvittavia asioita, kertoo Pohjola roolistaan.
– Tavoitteena on saada tämä työ kaupungin nettisivuille ja paikallislehteen luettavaksi, kertoo Kyyrä.
Nuorisohankkeessa nostetaan esille nuorten nykytilannetta, sen haasteita ja taustoja. Puheeksi otetaan myös se missä kohtaa voisi puuttua enemmän ja millä tavalla.
– Ideani oli se, että huomattaisiin mitä pitäisi parantaa, taustoittaa Kyyrä.
Nuorten päihteidenkäyttö liittyy usein kokeilunhaluun sekä hyväksynnän hakuun eli kaveriporukan paineeseen. Haastateltavat näkevät suuren merkityksen kodin tuella ja läsnäololla.
Omalle lapselle ei pitäisi hakea ollenkaan alkoholia, se on itsessään jo signaali, todetaan lopputyössä yhtenäisenä vastauksena kaikkien haastateltavien mielipiteiden pohjalta.
Sosiaaliset tilanteet nähdään nuorisohankkeessa katoavana, kun nuoret viettävät paljon aikaa eri sovelluksissa. Haastateltavat nostavat arvoon perinteisiä asioita, kuten yhdessä syömistä ja nuorten luontaista aikaa vanhempien kanssa.
Nuorelle on tärkeää saada tilaisuuksia jutella asioista; jokaisella tulisi olla joku aikuinen kenelle voi puhua. Näillä asioilla on merkitystä nuoren mielenterveydelle.
Kyyrä näkee loppukaneettina nuorten hyvinvoinnin paranevan, kun nuorille annetaan mahdollisuuksia. Aktiviteettien ja toiminnan tärkeyttä ei hänen mukaansa voi rahassa mitata. Niin että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus mielekkääseen toimintaan omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta.
Kyyrä toivoo koulussa keskityttävän enemmän nuorten tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ottaen esiin niitä asioita, joissa nuorella menee huonosti tai on ongelmia.
Hän kokee liian monen nuoren menevän virran mukana hyväksyntää hakien. Tietoisuus siitä mitä nuori haluaa ja mikä luo hänelle onnellisuutta on usein hukassa. Kyyrä kannustaa seuraamaan omaa sydäntä.
Nuorelle miehelle tämän kokoluokan projektin tekeminen on ollut ainutkertainen kokemus.
– Fiilis on hyvä ja haikea, kun tämän sai päätökseen, hän toteaa.
– Olen oppinut ihan järjettömästi tämän työn kautta. Alkuun ajattelin tämän olevan ihan helppoa. Haastatteluissa huomasin haastateltavien erilaisuuden näkemyksineen. Opin, että tämmöisen työn tekeminen ei ole aivan yksinkertaista, toteaa Kyyrä.
– Valmis ja kattava kouluterveyskysely pohjana oli hyvä lähtökohta jatkotyöstölle, komppaavat Laurento ja Pohjola.
– Tästä on nyt tullut totta, työ on oikein ansiokas, päättää Laurento.
Kiiruun koulun opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevät kouluterveydenhoitaja Tanja Stark , koulukuraattori Sari Ojuva ja koulupsykologi Kimmo Virtanen .
Psykiatrinen sairaanhoitaja Johanna Kuustonen on yläkoululaisten ja lukiolaisten käytettävissä tarpeen mukaan kahtena päivänä viikossa.
Koko perhe voi saada apua perheneuvolasta Salosta, jonka työntekijät tarvittaessa jalkautuvat Somerolle.
– Kaikessa saa olla yhteydessä. Aluksi mietitään mikä palvelu voisi olla parhaiten avuksi ja siitä lähdetään asiassa eteenpäin, kannustaa yhteydenottoon matalalla kynnyksellä terveydenhoitaja Stark.
Nuorisohanke:
Teille herää varmasti ajatus, mikä ihmeen nuorisohanke? Alkuperäinen idea syntyi minulta hiukan eri muodossa. Ehdotin nuorisovaltuustossa tekevämme ”lopputyön” meidän toimikaudellemme. Idea meni suurin piirtein seuraavasti; ”Kootaan iso määrä haastatteluita ja perehdytään siihen mitä meidän kaupungissa voisi parantaa. Tehdään tästä kaikesta lehti, joka jaetaan Somerolaisille.”
Idea ei saanut tulta alleen.
Minä en tästä kuitenkaan vaivautunut, vaan rupesin työstämään ideaa yksin! Kaupungin ja nuorisopalveluiden tukemana.
Perehdyin 2023 kouluterveyskyselyyn ja poimin hälyttäviä asioita. Selkeiksi asioiksi nousikin päihteet, mielenterveys ja sosiaaliset suhteet. Näistä asioista muodostin pohjatyön. Joka sisälsi kysymyksiä, väittämiä ja pohdiskelua. Tämän pohjatyön avustamana rupesin tekemään haastatteluja.
Sain lopulta haastateltua yhdeksän somerolaista, monesta eri toimialasta. Jokainen haastateltava kulkee työssä omalla päättämällä nimellään. Haastattelut on suoritettu ystävällisessä ilmapiirissä, jossa kunnioitin haastateltavaa.
Tämä lopullinen työ sisältää haastateltavien vastauksia ja pohdintojani haastatteluista. Olen haastatellut seuraavia henkilöitä: mielenterveystyöntekijä Heli Mannonen, Sari Majuri, ”suurperheen äiti” Jutta Varjus, nimimerkki Seura-aktiivi, Mari Vasama sekä opiskeluhuollon palveluiden henkilökunnasta Tanja Stark ja Sari Ojuva sekä muutama yksityishenkilö.
l Kysymykseni Miten suhtaudut alkoholin ja päihteiden käyttöön nuorilla, herättää heti ajatuksia.
”Se on asia joka on ollut yhteiskunnassa pitkään ja eri tavoilla. Eikä sitä pysty kieltämään. Kuuluu paljon sivistyneemmin nuoren elämään, verrattuna omaan nuoruuteeni. En kannusta sen käyttöön. Enkä halua omalla toiminnallani myötävaikuttaa millään tavalla siihen. Tuntuu että nuoret ovat tällä hetkellä päihteiden uhreja”, kommentoivat nimimerkit Henkilö ja Henkilö sekä Sari ja Seura-aktiivi.
”Muutenkin sillä on järjetön merkitys, kuinka paljon ollaan läsnä nuorten elämässä. Ollaan kiinnostuneita mitä kuuluu, mitä hänen elämässään tapahtuu. Vaikka itsenäistytään koko ajan enemmän, niin suhdetta pitää ylläpitää. Turvallisuus ja välittäminen tuovat terveelliset elämäntavat tullessaan. Sillä kotona luomme pohjan kaikelle. Muutenkin jos puhutaan nuorten mielenterveydestä. Niin 20-vuotiaita on todella vaikea saada enää liikkumaan. Jos niille eläkeläisille jaetaan ilmaisia kuntosalikortteja, niin ehkä nuorillekin pitäisi”, pohtivat Mari Vasama ja Seura-aktiivi.
l Kaikkien päihteiden ja niihin liittyvän suosio kasvaa kokoajan. Joka hetki kaikesta tulee vahvempaa ja päihteetkin saavuttavat isoa paikkaa, koskien nuorten mielenterveyttä, sosiaalisia suhteita ja vapaa-aikaa. Mitä sitten pitäisi tehdä, että tämä kokonaisuus saataisiin katkaistua?
”Poliisi sanoi hyvin, että nuo junnut jotka myyvät nuuskatorneja mopoautoista saavat parempaa palkkaa kuin hän”, Mari Vasama kommentoi.
”Vaikea tilanne kaiken kaikkiaan. Työssä olevilla olisi vastuu tehdä lastensuojeluilmoitus, mutta rehellisesti kuka niitä tekee? Auttaako se millään tavalla? Miksi jotkut haluaa kokeilla päihteitä? Koska he haluavat lievittää pahoinvointia. Silloin me olemme pahasti myöhässä. Ihminen on utelias luonteeltaan ja meillä on luontainen vietti kokeilla uutta. Mutta se asennemuutos! Se on merkittävämpi kuin se, että kaikki pitäisi katkaista. Ensisijaisesti kotona kaikki pitäisi olla kunnossa. Nuorella ei tule kauheaa halua pelleillä, jos kotona kaikki on hyvin. Tähän kun lisätään vielä valistustyö. Valistustyö ei pitäisi muutenkaan olla niin hyssyttävää. Vaan aitoa tietoa pitäisi tulla jo aikaisemmin mitä nyt.” Tämä teksti on koottu Sarin, Henkilön, Jutta Varjus ja Seura-aktiivin kommenteista.
”Seiskaluokan valistustyö on aivan liian myöhään,” mielenterveystyöntekijä Heli Mannonen kommentoi.
l Mitä voisi tehdä heti huomenna?
”Toimijoiden pitäisi tehdä yhteistyötä ja puhaltaa yhteen hiileen. Miettiä mitä aukkoja on ja tehdä yhteinen tavoite”, Tanja Stark ja Sari Ojuva kommentoivat.
Jutta Varjus: ”Poliiseja pitäisi lisätä Somerolle. Tekemistä pitäisi olla vapaa-ajalle. Jos nuorella on vaikka hyvä harrastus, niin ei se paljoa tuolla jaksa betonipossuja siirrellä. Tavoitteita ja jokin muu mihin energiaa laittaa.”
”Pitää olla matalan kynnyksen taso sanoa”, Mari Vasama kommentoi.
l”Mä vain kokeilen.” ”Mä otan vain muilta.” Ovat tyypillisiä lauseita, joita nuorilta kuulee. Suurin osa tällaisista tapauksista, ei ole jäänyt vain siihen. Nuori on vajonnut elämään, jossa käyttö lisääntyy ja voimistuu. Muu elämä jää taakse. Miksi nuori vajoaa niin helposti lumipalloefektiin?
”Johtuu pitkälti siitä ryhmästä, missä sitä tekee. Onko siinä ryhmässä ketään, joka näkisi muita vaihtoehtoja? Puhutaan paljon polarisaatiosta, ja tässä kohtaa se voimistuu. Ne ryhmät jotka kokeilee. Eivät ehkä ole sillä puolella yhteiskuntaa, jotka näkevät opiskelun tai työnteon mielekkäänä”, Sari kommentoi.
”Ihmisluonto on sellainen, että se haluaa hyväksyntää. Tiedostaa, että se on väärin, mutta tuntuu merkitykselliseltä, jos ottaa. Tämän takia kieltäytymistä pitäisi harjoitella”, Henkilö kommentoi.
”Kaveriporukan paine on aika kova. Että kuka niitä hulluimpia temppuja tekee, saa jotain nopeeta palkintoo. Nuoret etsii itseään, ja oma itsetunto on heikompi kuin aikuisen. Nuori on paljon alttiimpi vaikutteille. Siihen negatiiviseen kehään on todella helppo mennä. Pitää olla tosi vahva jos osaa sanoa ei. Tällä hetkellä me saadaan työstäkin käsitys että sekin on ihan paskaa, kun vanhemmatkin sanoo että se on. Me ei saada haaveita tai tavoitteita, ja sen takia nuoret haluaa niitä päihteitä”, Jutta, Seura-aktiivi ja Mari Vasama kommentoivat.
l Miten nuorta pitäisi tukea efektin eri vaiheissa? (Nuori on ruvennut käyttämään erilaisia päihteitä.)
”Katsoisin aikuisiin. Siihen että ollaan avoimia ja keskustellaan. Jos uhkailee ”et saa ikinä tehdä noin”, niin ei se johda mihinkään. Siitä tulee salailun ja piilossa olemisen kulttuuria. Piilossa ei ole hyvä olla”, Sari kommentoi.
”Rajat on rakkautta, se täytyy aina muistaa. Kotiin voi aina tulla, on sitten mitä tahansa tapahtunut. Vapauksiin liittyy aina myös vastuu. Se on tällä hetkellä hukassa kodeilta, ja niissä tapauksissa missä nuori reagoi voimakkaasti. Valitaan helppo tie ja koitetaan olla lasten kanssa kavereita”, Jutta suurperheen äiti kommentoi.
l Vanhemmat ostavat nuorille valtavia määriä alkoholia Somerolla. Ehkäpä he olettavat että siinä on kaikki mitä juodaan? Samaan aikaan juominen on kuitenkin todella humalahakuista. Mitä keinoja pitäisi hyödyntää, että juomisesta saataisiin enemmän nautinto? Eikä vain pakonomainen suoritus?
”Niin aikuisetkin tekee, miksi nuoret ei seuraisi perässä? Aikuisten käyttö voimistuu yhtälailla. Kyllä me se tiedetään, että jokainen omat rajansa koittaa jossain kohtaa. Mutta jos siitä muodostuu tapa, niin silloin se on ongelma. Lisäksi se ilta menee hukkaan, jos siitä ei ole edes muistoja.
Omalle lapselle ei pitäisi hakea ollenkaan alkoholia, se on itsessään jo signaali. Pitäisi miettiä pidemmälle, ei yhtä iltaa. Kyllä se nuori ne juomat saa, jos haluaa.” Vastaus koottu kaikkien haastateltavien mielipiteistä.
l Onko nuorten päihdekulttuuri jollain tavalla pielessä, miten?
”Porukka jakautuu liikaa kahtia. On niitä jotka vetävät, jäävät koukkuun ja lähtevät kovempiin aineisiin. Sitten on niitä jotka käyttävät harvoin ja se pysyy sellaisena. Ihan samanlailla kun jotkut lähtevät opiskelemaan, ja jotkut jäävät rannalle, niin sanotusti. Nimenomaan ne erot kasvavat. Keskinkertaisuus häviää.
Jos nuoret kokee niin kovia paineita, että vetää aivan överiksi. Ei koe pärjäävänsä elämässä muuten. Se ei ole olosuhteiden pakko, vaan kyllä se on valinta,” Jutta toteaa.
”Päihteissä on todella paljon lieveilmiöitä, jotka ovat pelottavia. Niiden voimaa ei kunnolla ymmärretä”, Sari Ojuva ja Tanja Stark sanovat.
l Hyppy joka syntyy kun menee ala-asteelta yläasteelle ja yläasteelta lukioon on todella suuri. Suuruutta lisää pelkästään päihteiden suosion valtava kasvu ja muutenkin arjen muuttuminen. Onnistumisen ja hyväksynnän pakkomielle kasvaa, rohkeus olla oma itsensä pienenee. Pitäisikö panostaa perehdytykseen? Yritettäisiin enemmän innostaa nuoria tekemään ja elämään omalla tavallaan.
”Pitäisi. Mä olen ollut koulukiusattu koska en sopinut muottiin. Kannustan kaikkia elämään omalla tavallaan, mutta se vaatii turvallisia aikuisia jotta jaksaa”, Sari kommentoi.
”Sitä pitäisi juuri korostaa. On se sitten ylipaino, olet eri näköinen tai sulla on outo harrastus. Mutta uskaltaisit seistä omilla jaloilla. Vaikkakin hyväksynnän hakeminen yläkoululaisilla on vahvaa, tottakai. Kuka ei haluaisi olla rakastettu”, mielenterveystyöntekijä Heli Mannonen ja Jutta kommentoivat.
”Urheiluseurojen ja kaikkien, jotka järjestää jotain nuorille, niiden tukeminen pelkästään sen nuoren vuoksi on järjettömän tärkeää”, toteaa Seura-aktiivi.
l Pienen paikkakunnan edut ja haitat?
”Etu on varmasti se että tunnetaan toisiamme ja kynnys ottaa yhteyttä on pieni. Samaan aikaan toisaalta rikkinäinen puhelin on tosiasia”, Jutta toteaa.
l Päihteet ovat valtava markkina joka kehittyy koko ajan. Asiat voimistuu ja asioista tulee vahvempia. Missä tilanteessa olemme tulevaisuudessa, jos kaikki jatkuu ennallaan? Koko ajan päihteet kovenee. Kysymykseni onkin, mitä 5 vuoden päästä?
”Sitä pitäisi katsoa, kuinka helposti kaikkea saa. Viiden vuoden sisällä tullaan näkemään vaikutuksia, esimerkiksi keuhkokuolemia”, toteaa Henkilö.
”Tämä trendi muuttuu niin nopeasti, me ollaan koko ajan jäljessä. Kun vape tuli, niin ketä tiesi mitä se sisälsi? Entäs uudet tuotteet? Meidän pitäisi olla valistuksessa askeleen edellä, nyt me olemme jäljessä”, Seura-aktiivi muistuttaa.
”Viiden vuoden kuluttua on todella ikävää. Pelottavinta on se kuinka sekaannutaan lääkkeisiin. Amerikka on kunnon kauhuskenaariomalli, toivottavasti siihen ei päädytä”, Sari muistuttaa.
Seuraamme liikaa kiiltokuvia ja teemme huonoja mielikuvia. Robin Packalen ja Ariana Grandekin käyvät vessassa, vaikkei sitä mietitä. Kiiltokuva maailma, jota esitetään aiheuttaa paineita.
l Sosiaaliset tilanteet ja muutenkin sosiaalisuus on katoamassa. Jotta varmistamme sen, että nuori ei pelkää sosiaalisia tilanteita, mitä meidän pitää tehdä? Nuoret ahdistuvat yhä enemmän ja tämän takia TikTok sun muut sovellukset jatkavat valtavaa suosiotaan.
Sari: ”Juuri sen takia TikTok ja muut sovellukset pitäisi heittää… Jotta se naama ei olisi kiinni puhelimessa, vaan oltaisiin vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Se tapahtuu myös aikuisille tällä hetkellä, pelätään sosiaalisia tilanteita. Facebook on aikuisten käyttäytymisestä loistava esimerkki. Muutenkin se kun on pienikin tylsä hetki, niin heti aukeaa TikTok. Miksi? Mikset voi jutella maailman menosta vierustoverin kanssa? Mä voin myöntää että mä ahdistun, kun mä katson liikunta-alan ammattilaisia. Mietin että mulla on kuntosali, enkä mä näytä tuolta. Se ahdistuksen määrä, mikä sieltä tulee, on aivan älytön ja siitä pitäisi puhua. Mielikuvia tulee todella paljon, ja niillähän tässä paljon pelataan.”
”Matalan kynnyksen porukoita, joissa voi harrastaa. Niitä pitäisi olla enemmän. Se on ilkeää aloittaa lajia, jos siinä on pelkkiä SM-sarjan joukkueita”, toteaa Seura-aktiivi.
l Tästä pohdinnasta tulee hienosti esille se, kuinka paljon vanhoja käytöstapoja arvostetaan. Perinteiset asiat, kuten syödään yhdessä, ovat äärettömän tärkeitä. Ennen mentiin ja soitettiin ovikelloja. En sano että sitä pitäisi tehdä, mutta kyllä se tässä maailmantilanteessa olisi ihan hyväksi.
Osataanko nuorten terveyttä katsoa oikein? Nuori saattaa juosta cooperissa kolme tonnia ja menestyä koulussa. Mutta onko nuori oikeasti terve?
Ihmisestä tehdään liikaa johtopäätöksiä, sen mukaan kuinka hyvin hän menestyy. Kokonaisvaltainen hyvinvointi korostuu tulevaisuudessa.
Millä tavoin nuoria pitäisi lähestyä? Eivät nuoret puhu, juttele tai varsinkaan avaudu tuntemattomille. Meistä on todella vaikea saada irti tietoa.
”Nuoret tarvitsee luontaista aikaa vanhempien kanssa. Mikään asia ei käskemällä tapahdu. Jos terveystarkastuksessa kysytään, että onko kaikki hyvin, niin aikuinenkin vastaisi kyllä. Nuorelle pitää luoda tilaisuuksia jutella asioista. Vaikkapa automatkat harrastuksiin on mahtava esimerkki. Kysymys ”miten meni treenit”, on tärkeämpi mitä ajatellaankaan. Kunhan jokaisella on joku kenelle jutella.” Vastaus koottu kaikkien vastauksista.
l Somerolla selkeäksi eduksi nousee yhteisöllisyys, kaikki tulevat perimmiltään toimeen toisten kanssa. Miten yhteisöllisyyttä pitäisi lisätä?
”Mahdollisuudet pitäisi olla paremmat niille jotka eivät harrasta mitään”, mielenterveystyöntekijä Heli Mannonen toteaa.
”Yhteisöllisyys lisääntyy avoimuudella ja resursseilla. Nuorisotila pitäisi olla keskustassa. Kaikki aktiviteetit ja kaikki on hyväksi. Näin, että Ämyri laski nuorten lipunhintoja, aivan mahtavaa. Kaikki tällainen, millä yritetään innostaa nuoria, on hyväksi”, kommentoivat Mari Vasama ja Seura-aktiivi.
Sari: ”Nuorisotoimi on hyvä esimerkki. Jos sieltä tulee ideoita, mutta kukaan ei ole ottamassa palloa vastaan. Se vaatii kaikkien toimintaa, että yhteisöllisyys kehittyy.”
l Mikä on mun oma mielipide kaikesta, näiden haastatteluiden jälkeen?
Mun mielestä avain yhteisön parantamiseksi ei ole yhteisön rikkominen. Avain on sen yhteisön ja ulkoisten asioiden muuttaminen. Ei se auta nuoria, jos niiltä ottaa energiajuomat pois. Oman elämän muutos lähtee nuoresta itsestään. Kaupungin ja muiden toimijoiden tulee varmistaa hyvät mahdollisuudet. Sitä aktiviteettien ja toiminnan tärkeyttä ei voi rahassa mitata. Kyllä Somerolla pitäisi enemmän olla jokaiselle nuorelle menoa. Harrastuspaikkoja kyllä löytyy, mutta mitä jos harrastus on mopon korjaaminen? Meillähän on peltoa ja metsää todella runsaasti. Miksi talvella ei ole rataa, johon nuori pääsisi ajamaan? Jonkun ammattilaisen avustamana. Järjestettiin nuorisovaltuuston kanssa matka Tampereelle, Ilves–Tappara -matsiin. Bussi oli täynnä. Miksi tällainenkin retki tapahtui nuorison toimesta? Miksi tällaisia ei ole vaikka vuosittain monelle ikäryhmälle? Tuohonkin kun laittaisi 40–60 -vuotiaat, niin kyllä varmasti olisi lystiä. Bussi matkalla miehet puhuisivat traktoreista ja autoista. Naiset harrastuksista ja Varhasta. Yhteisöllisyys lisääntyisi kertaheitolla.
Koulussa pitäisi keskittyä paremmin nuorten tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Nimenomaan siihen, missä nuorella menee huonosti. Mikä on juuri hänen ongelmansa. Mä juoksin yläkoulussa cooperissa melkein 3000 metriä ja sain ihan hyviä arvosanoja. Mutta en minäkään ollut läheskään koko aikaa hyvinvoiva. Mulla oli joskus todella vaikeaa, vaikka sitä ei ketään varmaankaan tajunnut.
Liian moni nuori menee muun virran mukana. Usein tässä virrassa liikkuu päihteet ja kaikki muu huono. Vaikka nuori ei sitä välttämättä halua, mutta hän saa hyväksyntää ja sitä kautta hyvää oloa. Koen että suurin osa nuorista on todella hukassa. Tietoisuus mitä haluavat ja mikä luo heille onnellisuutta on hukassa. Tehdään huonoja valintoja, huonoin perustein. Eikä seurata omaa sydäntä.
Kiitos Someron kaupunki, nuorisotoimi ja haastateltavat.
Luukas Kyyrä