Omakotiasumisessa käytettävät lämmitysjärjestelmät määräytyvät pitkälti sen mukaan, missä talo sijaitsee ja kuka siinä asuu. Pitkään suosiossa olleet vesi-ilmalämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput pitävät yhä pintansa, mutta maaseudulla kaikki keinot ovat käytössä.
– Puulämmitystä on paljon. On hake- tai pellettikattiloita sekä takkoja. Puulämmityksen rinnalle asennetaan nykyään usein toinenkin vaihtoehto, esimerkiksi vesi-ilmalämpöpumppu, joka helpottaa työmäärää ja toimii vaikkapa silloin, kun asukkaat ovat matkoilla tai iäkkäämpiä. Kaikkea käytetään ja kaikkea asennetaan, Matti Tammi kertoo.
Hän on työskennellyt talotekniikan parissa yli 50 vuotta. Somerolaisyritys Veljekset Tammi täytti viime vuonna 40 vuotta.
– Talotekniikka on muuttunut valtavasti. Lämmitysjärjestelmien kohdallakin se tarkoittaa automatisoitumista. Uusia järjestelmiä voi esimerkiksi säätää ja ohjata langattomasti vaikkapa puhelimella, Tammi sanoo.
Hänen mukaansa omakotiasumisessa taajama-alueella Somerolla suositaan lämpöpumppujen lisäksi kaukolämpöä ja mahdollisuuksien mukaan maalämpöä. Maalämpö on luvanvaraista rakentamista, jota rajoittavat esimerkiksi pohjavesialueet.
Somerolla vesi-ilmalämpöpumpun tai poistoilmalämpöpumpun asentaminen omakotitaloon ei vaadi ilmoittamista tai tarkastusta, niin kuin monissa suuremmissa kaupungeissa. Niiden asentaminen on verrattain nopeaa, eikä riko pihamaita.
– Maalämmön asentaminen on kallis projekti, mutta hyötysuhde on hyvä. Poraaminen savimaahan voi olla haasteellista, siinä mennään keskimäärin 100-150 metrin syvyyteen. Kokonaiskustannus pyörii lähellä 20 000 euroa.
Vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmän taas saa kotiinsa keskimäärin reilulla kymppitonnilla. Molempien pumppujen kompuran käyttöikä huitelee 15:ssä vuodessa. Kompura siirtää lämpöä järjestelmässä eteenpäin.
Valtion avustus loppumassa
Valtio on kannustanut siirtymään vihreämpiin lämmitysvaihtoehtoihin myöntämällä avustuksia vuodesta 2020 saakka. Avustukset ovat kuitenkin loppumassa. Ely-keskukset myöntävät vielä toistaiseksi 2 500 ja 4 000 euron rahasummia öljylämmityksestä luopuville pientalojen omistajille, mutta hankkeiden on oltava kokonaan valmiita 31.8.2025 mennessä.
Avustus myönnetään suunnitelman ja kustannusarvion perusteella. Se maksetaan jälkikäteen hankkeen valmistuttua. Avustusrahaa on hakenut lähes 34 000 pientalon omistajaa.
Hakijoista 70 prosenttia on ilmoittanut vaihtavansa fossiilisen lämmityksen vesi-ilmalämpöpumppuun, 19 prosenttia on ollut vaihtamassa maalämpöön ja 8 prosenttia kaukolämpöön. Pieni osuus hakijoista on päätynyt muihin ratkaisuihin, kuten sähkölämmitykseen, jota on täydennetty usein ilmalämpöpumpulla.
Vastaavanlaista avustusta voi hakea myös maakaasulämmityksestä luopumiseen. Lämmitysjärjestelmänvaihdoksesta on oikeutettu hakemaan myös kotitalousvähennystä. Sen enimmäismäärä on öljylämmityksestä luopuville 3500 euroa ja muita remontteja teettäville 2250 euroa.
Matti Tammen mukaan öljykattiloita tai suoraa sähkölämmitystä ei enää juurikaan asenneta uudiskohteisiin, mutta vanhemmissa rakennuksissa ne ovat edelleen Somerollakin edustettuina. Maalämpöön siirtyminen on Someron taajama-alueella mahdollista osilla alueista. Pohjavettä löytyy osittain Lamminiemessä, Kirkonmäellä, Rankkulassa, Okkerilla ja Kohnamäessä. Pohjavesialueen ei pitäisi rajoittaa uutta Mäkelän asuinalueen rakentamista. Sieltä löytyvät valmiudet liittyä myös kaukolämpöön.
– Kaupunki on rakentanut valmiudet liittyä maalämpöön, mutta valmista yhteyttä ei ole, se vaatii tietyn määrän talouksia ja on lämpöyhtiön toimenkuvaa, kaupungin maanrakennusmestari Jyrki Rinta-Paavola sanoo.
Lämmitysjärjestelmää voi harkita myös aurinkoenergian hyödyntämisen kautta. ARAn myöntämät energia-avustukset erilaisiin aurinkoenergiaa hyödyntäviin laitteistoihin, kuten aurinkopaneeleihin ja aurinkoenergialaseihin, päättyivät viime vuonna.
Tuotantotiloissa suuria hakkeenpolttokeskuksia
Maaseudun tilakeskukset ja muut tuotantotilat suosivat lämmityksessään hakkeen tai puupelletin polttoa. Veljekset Tammi on valmistanut kuitenkin edelleen joihinkin kohteisiin perinteistä putkipatteria.
– Putkipatteria oli aikoinaan paljon esimerkiksi sikaloissa. Nyt toimitamme sitä noin 150 metriä Westaksen Porin tehtaille, jossa lämmitysjärjestelmän valintaan vaikutti tilassa leijailevan puupölyn määrä. Samaista patteria hitsattiin ja asennettiin myös Westakselle Koskelle, Saku Tammi kertoo hitsaustyönsä lomasta.
Hän sanoo asentavansa vielä tämän vuoden puolella pitkälti toistasataa vesikiertoista patteria. Ilmapumppujen asennuksia määrittävät kerros- ja rivitaloissa taloyhtiöiden säännöt.
– Joissakin kohteissa asentaa saa vapaasti, joissakin voi olla sääntö, että kone saa olla vain jäähdyttävä ilmapumppu, jotta lämmityskustannuksiin ei synny vääristymää, Matti Tammi tietää kertoa.
Hänen mukaansa pelkkiä ilmalämpöpumppuja asennetaankin pääosin vain kesä-aikoina viilentämistarkoituksiin.
– Niiden kapasiteetti ei riitä lämmitykseen talviaikaan. Vesi-ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumput taas toimivat kovillakin pakkasilla.