Kira Kauppi
Vuodesta toiseen Somerolla puhututtava Akustinpuisto ja sen rantojen kehittäminen somerolaisten virkistyskäyttöön takkuaa eri syistä. Päällimmäisiä hidasteita konkreettisille toimille ovat kaupungin budjetissa puistojen kehittämiseen osoitetut vähäiset varat sekä perusteellisen suunnitelman puuttuminen. Kolmas Akustinpuiston kehittämistä negatiivisesti varjostava seikka on alueella asuvien esittämä voimakas vastustaminen ehdotettuja ideoita kohtaan.
Akustinpuisto on kaupungin puistostrategiassa luokiteltu keskuspuistoksi. Keskuspuiston määritelmässä sanotaan, että ne ovat ”keskeisillä sijainneilla sijaitsevia puistoja, joissa osittain on jo monipuolinen tarjonta virkistysmahdollisuuksia. Keskuspuistot ovat helposti tavoitettavissa suurelle osalle Someron asukkaista”. Akustinpuisto on siis kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu ajanviettopaikka.
Parin viime vuoden aikana kaupunkilaiset ovat toivoneet Akustinpuistoon muun muassa rantautumispaikkaa veneilijöille, laitureita ja yleensäkin vesistön hyödyntämistä puiston kautta. Puiston rannat ja sen keskellä oleva lampi eivät ole olleet kaupungin kunnossapidon kohteina. Ne ovat monin paikoin rehevöityneet. Someron vanhusneuvosto on esittänyt, että puiston saavutettavuutta tulisi lisätä pysäköintipaikoin ja opastein. Myös grillipaikkoja ja katoksia on kaivattu.
Someron järviketjun virkistyskäytön kehittäminen on kuitenkin nostettu kaupunkistrategiassa sekä puistostrategiassa esille. Vuonna 2021 päivitetyssä puistostrategiassa ja keskustan viitesuunnitelmassa ehdotetaan Akustinpuiston kohdalla venelaiturien lisäämistä Kirkkojärven rantaan. Rantaa ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, ainoastaan aikaikkunaksi on annettu noin viisi vuotta. Kaupungin venepaikat ovat koronavuosien jälkeen olleet täynnä.
Kaupungin maanrakennusmestari Jyrki Rinta-Paavola sanoo, ettei Akustinpuiston kehittämiseksi ole tällä hetkellä olemassa selkeää suunnitelmaa tai toimia.
– Koko puistokokonaisuus pitäisi ottaa pöydälle ja miettiä ja suunnitella tarkoin, mitä sinne halutaan ja olisi mahdollista tehdä. Investoinnit puistoalueille eivät monestikaan ole kokonaisbudjetissa suurin kulu, vaan eniten rahaa vievät ylläpitotoimet vuosien mittaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Akustinpuiston laajempi kehittäminen näyttää epätodennäköiseltä lähitulevaisuudessa, Rinta-Paavola toteaa.
Mikä on tahtotila?
Jos puistoissa ei ole toimintaa, ei niitä myöskään ylläpidetä. Venepaikkojen, veneen vesillelaskupaikkojen tai laiturien rakentaminen Akustinpuiston rantaan ei ole mahdottomuus. Suuremman kysymysmerkin muodostaa se, mihin alueelle rakennettaisiin veneliikenteen myötä tarpeelliseksi tuleva paikoitusalue ja mahdollinen puiston sisälle tarvittava liikenneväylä, jotta veneitä voisi kuljettaa rantaan.
– Jos Akustinpuistoon rakennettu frisbeegolfrata ja sen myötä tehty muutama parkkipaikka, aiheuttivat jo kovaa vastustusta alueen asukkaissa, mitä se sitten tulisi olemaan, jos esitettäisiin tällaisia suurempia suunnitelmia? Valittaa saa, jos valituksen osaa perustella. Jos perustelu on tarpeeksi hyvä, se saattaa vaikuttaa lopputulokseen. Tämä on osa prosessien läpivientiä, maanrakennusmestari sanoo ja saavuttaa Akustinpuiston kolmannen kehittämistä hidastavan seikan, eli vastustuksen.
Mutta jos kaupungin keskuspuistossa ei sen laitamilla asuvien asukkaiden mielestä saa viettää aikaa, mikä puiston tarkoitus silloin on?
– Moni täällä kyllä vastustaa puistoa koskevia suunnitelmia. Pelätään, että tulee häiriköintiä ja ongelmia, jos ihmisiä alkaa liikkumaan enemmän. Semmoista paikkaa ei ole, joka ei jotain häiritse. Jotakin täällä on kuitenkin jo vuosien varrella saavutettu, mutta vesielementti on melkeinpä täysin hyödyntämättä. Veneiden pito rannassa on kielletty. Asukkaille puisto on ehkä liian lähellä, jotta sitä osattaisiin katsoa mahdollisuuksien vinkkelistä, Akustinpuiston laidalla jo pitkään asunut Kyösti Kuivala sanoo.
Hän epäilee, että alueelta puuttuu yhteisen tahtotilan lisäksi aktiivinen tekijä, joka tarttuisi toimeen.
– Olen henkilökohtaisesti huolissani vanhusten ja muidenkin asukkaiden yleisestä jaksamisesta. Puistot pitäisi pystyä hyödyntämään ihmisten virkistyskäyttöön ja paikkakunnan vireyden lisäämiseen.
Kuivala on huomannut saman ongelman, josta Rinta-Paavola mainitsee: parkkipaikkoja ei ole riittävästi.
– Jos täällä järjestetään jotakin, pihat täyttyvät autoista, eikä se ole asukkaiden kannalta mukava asia. Ihmiset eivät tiedä, tai löydä, Sahantien päässä Höyläämöntien risteyksen vieressä olevaa puiston virallista pysäköintipaikkaa. Esimerkiksi Suotien päähän voisi kohtuullisen helpolla saada tehtyä uuden parkkipaikan, jos kaupunki malttaisi vähän suunnitelmissa, eikä tekisi välttämättä mitään panssarivaunulle kantokykyistä pohjaa. Pysäköinti voisi olla rajoitettu puomin kanssa asukkaita häiritsemättömiin aikoihin, Kuivala vinkkaa.
Kaupungin puistostrategiassa Akustinpuisto mainitaan myös siten, että puistosta halutaan tehdä kulkevaksi uusi toimivampi reitti Helsingintien varteen. Tämän todetaan tukevan kaupungin tavoitteita sen maankäytön suhteen vuoteen 2035 mennessä. Toteutuksia saataneen siis vielä odotella.
Ainakin venelaitureita on jo järven vastarannalla. Ne vaativat paljon tilaa, ja siellä vastarannalla sitä tilaa on, ja sinne pääsee suoraan isolta tieltä eikä tarvitse mennä pitkin asuntokatuja. Kun puisto on asutuksen keskellä, niin venelaiturit eivät taida sinne oikein sopia eivätkä mahtua. Härkäläntien varressa taas on hyvin tilaa.
Kommenttien lisääminen on estetty.