– Se ei ole millään lailla hyvä asia. Nosto ei lisää kansalaisten ostovoimaa eikä perheiden hyvinvointia. Korotuksella saaduilla rahoilla ei saada valtion velkaa maksettua, toteaa Tuuli Jussila yleisen arvonlisäveron nostosta.
Hän olisi aloittanut karsimisen kansanedustajien palkasta nipistämällä ja suuryritysten tukia karsimalla.
– Sitten korotus on hyvä, jos siitä saadut eurot kohdennetaan oikeisiin kohteisiin, kuten lasten ja nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin, tuumaa Jari Lehtonen.
– Ei ole hyvä juttu ollenkaan. Hallitus tekee ja päättää, ja me saamme niistä kärsiä, sanoo Sari Hukka.
– Korotus on onnistunut, jos sillä saadaan valtion asioita kuntoon, taloutta tasapainotettua, heittää ohikulkeva mies.
– 1,5 prosentin korotus ei ole minusta paljon. Jos hankkii kalliin kodinkoneen, niin ei se siitä summasta ole suuri korotus; 1 000 koneessa 15 euroa. Se on pieni raha, jos sillä saadaan valtion asioita kuntoon, pohtii Mikko Taimela.
Hän sanoo, että suuria ostoksia hankitaan harvoin. Lähiaikoina hänellä ei ole tarvetta suuriin ostoksiin, kuten autoihin ja pakastimiin.
– Mutta jos korotuksia olisi tullut elintarvikkeisiin ja aivan joka päivä hankittaviin palveluihin ja tuotteisiin, niin se ei minusta olisi ollut oikein. Minusta nyt tehty korotus on tasapuolinen.
– Valtion pitää tasapainottaa talouttaan jollain tavalla. Ei sitä saa tehtyä ilman verojen korotuksia. Mihin ne verot sitten suunnataan, on toisen esitelmän aihe. Tupakka, alkoholi ja fossiiliset polttoaineet ovat niitä tyypillisimpiä, joiden veroa korotetaan ja eräät pääomatulot, kertoo Mikko Bergroth.
– Valtion taloutta ei saada näillä korotuksilla kuntoon, mutta kertyy siitä sentään 1,5 miljardia.
– Ei näistä korotuksista ole apua. Väki vaan ostaa vähemmän tavaraa ja palveluita. Paljon riippuu myös siitä, että rahat kohdennetaan tärkeisiin asioihin. Et-teivät ne mene vaan valtion pohjattomaan arkkuun, miettii Tapio Hölttä.