Mietin asiaa kävellessäni hakemaan 1,4 kilometrin päästä rautakaupasta pari kiloa painavaa tuotetta. Onko meillä todella pula pysäköintipaikoista Akustinpuiston lähellä vai onko kysymys jostain ihan muusta?
Sahantien parkkipaikalta näyttää puistoon olevan 120 metriä. Seurahuoneen pysäköinti on retkikartasta mitattuna noin 300 metrin päässä. Lähes aina tyhjä Teboilin tontti saman verran. Siinä pitää kyllä kulkea tien yli. Jos menee suojatien kautta ja katuja pitkin, matkaa tulee 900 metriä. Urheilukentän pysäköinti on noin 350 metrin päässä. Se sorastettu alue Myllypellontien varressa. Hotelli Ollan/Bönden parkkipaikalta on noin 400 metriä. Siinäkin on usein hyvin reilusti tilaa. Härkämarketin pysäköinnin kauempaan päähän, siihen mikä on yleensä tyhjä on noin 600 metriä ja Neste-kylmäasemalla on reunoilla tilaa, siihen on noin 650 metriä
On vaikea uskoa, että pysäköinti olisi todellinen ongelma. En ajatellut tarkkaan kommentoidessani asiaa toimittajalle. Nyt ajattelin. Oli muuten pirteä ja hyvä olo sen lyhyen 2,8 kilometrin rautakaupassa kävellen käynnin jälkeen. Aivan ilmeisesti se teki hyvää elimistölle.
Jos Akustinpuiston käytettävyyttä halutaan parantaa, niin inva- ja rollaattoritarpeet huomioiden suotietä pitkin puistoon tullessa on mahdollisuus rakentaa invapaikkoja. Sellaisia 3,6 metriä leveitä muutama kappale, 6 tai jotain. Ojan viereen mahtuu, kun osittain rakentaa nykyisen polun päälle ja nurmikolle. Polkua joutuu jonkun metrin rakentamaan ojasta kauemmas. Pari paikkaa pystyy rakentamaan jo ilman siirtoa askelmitalla arvioituna, eli määrä ratkaisee.
Rakentaminen olisi aika yksinkertaista. Eloperäisen kerroksen poisto ja sen hyödyntäminen multana jossain muualla. Pohjalle eristyskangas, jonka päälle eristyshiekkaa noin 5 sentin kerros. Sitten 35 senttiä paksu kerros karkeaa sepeliä, esimerkiksi raekokoa 0–50 milliä, muodostamaan kantava kerros ja pintaan niin sanottua kivituhkaa noin 5 sentin kerros.
Riski nuorisorallista edellyttäisi porttia. 3 metriä leveä riittäisi hyvin. Tukevasti perustettu. Avain saatavaksi luotettavilta säilyttäjiltä tai muuta sellaista.
Nämä ovat vain maallikkoajatuksia kaupungin virkamiesten mietittäväksi.
Tärkeä paikka se olisi hyödyntää. Siihen on jo uhrattu paljon meidän kaupunkilaisten viihtyvyyttä silmällä pitäen. Pientä viimeistelyä vailla se on, ainakin rehottavan kasvillisuuden poistoa voisi harkita. Ehkä se ei rikkoisi luonnonsuojelijoiden toiveita. Niitetäänkö talkoilla lammen ympäristö? Monella pysyy vielä viikate kädessä.
Aika paljon kaikkea siellä jo on: Lasten leikkipuisto, omenapuita, kukkaketo, penkkejä istua, polkuja kävellä, keinu seurustella, lyhyt frisbee golf rata aloittelijoille, lampi jopa kalastaa, lampeen johtavan putkiyhteyden kautta sinne tulee kalojakin. En olisi uskonut, jos en olisi itse nähnyt. Talvella siellä on latu hiihdellä ja kesällä voi vaikka lintuja tarkkailla.
Ketkä ovat puistossa kävijöitä ja sitä tarvitsevia?
En tiedä, aika usein siellä ihmisiä näkee. Istumassa, keskustelemassa, nauttimassa hiljaisuudesta ja luonnon äänistä, kävelemässä, keinumassa, lastenvaunuja työntämässä, leikkimässä, pelaamassa frisbeetä tai kokeilemassa kaupungin liikunnan penkkijumppaa kylttien ohjeen mukaisesti.
Asun puiston vieressä. Kun lähden liikkeelle, hakeudun joko metsään tai pidemmille poluille. Niin tein Turussa asuessanikin, en ole puistojen käyttäjä. Arvaan, että ei moni muukaan somerolainen etsiydy puistoon, viihtyy kenties kotipihallaan tai kulkee metsissä, marjastamassa, sienestämässä ynnä muuta. Ehkä liikuntakyvyn heikentyminen, vanhuus tuo puistot tärkeysjärjestyksessä ylemmäksi, en tiedä vielä. Silloin voi matkalla ja ajokyvyllä olla vaikutusta. Rollaattorilla ei pärjää metsissä, tuolla puistossa niitä näkee käyttäjineen.
Oikeastaan ihmisiltä pitäisi kysellä, kuka puistoja kaipaa, muuten jää arvailuksi. Onko se Somero-lehden hommaa vai kaupungin, jotta oikeita ratkaisuja osataan tehdä?
Asiaa miettimään pysähtynyt Kyösti