Normaaliaika, eli arkikielessä talviaika, alkaa lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Tänä vuonnatalviaikaan siirrytäänhuomenna. Kelloja siirretään tunti taaksepäinensiyönä kello 4.
Digitaaliset laitteet siirtävät pääsääntöisesti itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattanee varmistaa aamusella.
Kellojen siirto talviaikaan tapahtuu joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kellojen siirron tarkoituksena on lisätä lisää valoisaa aikaa ihmisen vuorokausirytmiin.
Viime vuosien tutkimustulokset kuitenkin antavat osviittaa, että kellojen siirrolla on myös paljon haittapuolia, mistä syystä EU:ssa onkin jo tehty periaatepäätös luopua kellojen siirrosta. Toimeenpano on kuitenkin jäänyt byrokratian rattaisiin muun muassa koronavuosien vuoksi, joten toistaiseksi saamme vielä odottaa siirtelystä luopumista.
Vanha muistisääntö normaaliaikaan siirryttäessä kuuluu: ”Viisarit kohti kesää”.
Ennen vuotta 1996 toimi myös toinen hyvä muistisääntö, eli kelloja siirretään aina tasauskuukausina (kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus). Kyseisenä vuonna tuli kuitenkin Suomessakin käyttöön Euroopan yhtenäinen kellojen siirtämisen aikataulu, joten tämä muistisääntö ei enää toimi.
Kevätpäiväntasauksen kohdalla se edelleen pitää paikkansa, mutta syyspäiväntasaus tapahtuu aina syyskuussa ja kelloja siirretään lokakuussa.
Euroopan komissio antoi 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Sen mukaan kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta. Käsittely ei ole edennyt.
Monet maat ovat silti jo luopuneet kellojen siirtelystä ja Suomessakin tämä tilanne oli hyvin lähellä vuonna 2020. Maailmanlaajuinen koronapandemia kuitenkin siirsi Euroopan parlamentin päätöksentekoa ja tällä hetkellä arviona onkin, että kelloja siirrellään vielä ainakin parin vuoden ajan.
Lähteet: juhlapyhät.fi ja valtioneuvosto.fi