Keskustaväki Arkadianmäeltä kiertää pitkin maakuntia teemalla Pelastetaan palvelut. Kansanedustajat haluavat kansalta evästystä tulevaisuuden päätöksentekoon koskien erityisesti lähipalveluja, kuten terveyspalveluja, vanhustenhoitoa ja kouluja, mutta myös yrityspalveluja. Keskustan nettisivustoillakin voi antaa palautetta ja evästystä.
Palvelujen pelastuskierroksella valmistaudutaan samalla ensi vuoden kaksiin vaaleihin: alue- ja kuntavaaleihin.
Tällä asialla Somerolla käväisi maanantaina kansanedustaja Eerikki Viljanen Uudenmaan vaalipiiristä. Syreenisalista hänen Varsinais-Suomen kierroksensa jatkui muun muassa Loimaalle ja Alastaroon.
Sote-teema oli päällimmäisenä puheissa. Hallituksen linjaan, jossa leikataan kovalla kädellä lastensuojelusta, sairaanhoidosta ja vanhuuden hoivasta, ei oltu tyytyväisiä. Mukana tilaisuudessa ollut kiskolainen Salon kaupunginvaltuuston jäsen Ulla Huittinen totesi, että tällä tavalla hoitojonot vain kasvavat, vaivat pahenevat ja joudutaan tuonnempana käyttämään euroja rutkasti esimerkiksi erikoissairaanhoitoon.
Esille nousi vuodeosaston tilanne Vakka-Suomessa. Laitilasta vuodeosastoa ollaan siirtämässä Uuteenkaupunkiin, koska tähän toimipisteeseen Laitilassa ei löydy lääkäriä.
– Puuttuu päivystävän lääkärin puolikas pesti, mutta on 9 sairaanhoitajaa, 9 lähihoitajaa, fysioterapeutti ja muita, joita kyllä liikutellaan. Muutoksia tehdään liian lääkärikeskeisesti. Ymmärrän, että lääkäri vastaa toiminnasta, mutta silti, totesi Jani Kurvinen, joka on Varhan aluehallituksen varapuheenjohtaja.
Vastaavanlaisia yhden osaston paikkakuntia on kymmenkunta Varsinais-Suomessa. Näitä Varha pitää haavoittuvina.
– TYKS on jumissa, kun ei saada asiakasta jatkopaikalle, totesi Ulla Huittinen.
Somerolainen Mirja Rouhiainen sanoi, että vanhus saattaa joutua hyvin kauaksi kotikunnastaan. Se vaikeuttaa myös omaisten pääsemistä katsomaan läheistään.
Eerikki Viljanen korosti, että lähellä tarjottavat palvelut parantavat asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua.
– Keskusta jatkaa taistelua lähipalvelujen puolesta kaikilla tasoilla. Lähipalvelut ovat tärkeitä alueen elinvoimaisuuden, työllisyyden ja erityisesti inhimillisyyden kannalta. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sairauden tai vanhuuden tullen pidetään huolta lompakon paksuuteen tai postinumeroon katsomatta. Koko maasta täytyy pitää huolta.
Hyvinvointialueilla on rahat loppu; olivat jo vähissä hyvinvointialueiden syntyessä. Eerikki Viljanen sanoo, että ensimmäistä kertaa näkyy, paljonko sosiaali- ja terveyspalvelut oikeasti maksavat, kun siirryttiin hyvinvointialueille.
– IT-puoli on ylittänyt kustannukset rajusti. Palkkaratkaisu oli arvokas. Työntekijät ovat palkkansa ansainneet, mutta palkkojen harmonisointiin ei oltu varauduttu tarpeeksi.
Keskusta on ehdottanut, että hyvinvointialueet saisivat pitemmän ajan alijäämiensä maksamiseen eli 2028 vuoden loppuun saakka. Parin vuoden lisäaika helpottaisi tilannetta; eikä palveluja jouduttaisi supistamaan sellaisiksi, että niistä koituu uusia ja syvempiä ongelmia.
– Alunperin uudistus piti tehdä pidemmällä ajanjaksolla. Asiantuntijoidenkin mukaan tämänhetkinen kriisi ei johdu sote-mallista. Jos ei olisi saatu sosiaali- ja terveyspalveluja leveämmille harteille, se olisi kaatunut syliin jossain vaiheessa. Mutta hallituksen nykyiset toimenpiteet, nopeat leikkaukset suunnasta ja toisesta synnyttävät tulevaisuudessa lisää rahoitusongelmia ja hätää, sanoo Viljanen.
Keskusta on myös ehdottanut, että valtio ottaisi aiottua vähemmän lisävelkaa. Verotuspuolellekin pitäisi koskea.
Viljasen mielestä hallitukselta puuttuu kokonaan inhimillinen puoli.
– Excelissä asiat voivat näyttää hyvältä, muttei todellisuudessa. Asioiden järjestely pitäisi perustua tasapuolisuudelle ja kestävyydelle, ja että oltaisiin kohtuullisia. Pelkät palvelujen supistamiset eivät ole oikea tie. Kun supistusten tielle lähdetään, niin sille ei ole loppua näkyvissä. Pitää edetä kehittämisen kautta, ja niin että raha kiertää.
Puhetta oli myös syntyvyydestä, tai enemminkin sen vähäisyydestä Suomessa.
– Eivät mitkään taloustalkoot riitä, jos syntyvyys jatkaa laskuaan vuosikymmeniä.
Eerikki Viljanen totesi Antti Rinteen olleen aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsee lisää lapsia. Mutta se ei Viljasen mukaan onnistu pakottamalla ja tuputtamalla, vaan teoilla, joilla perheet kokevat pärjäävänsä, pystyvänsä hoitamaan sekä työn että perheen ja jälkikasvullaan olevan elämisen mahdollisuudet.
– Lapsista puhutaan ongelmana. Hehän ovat ilo ja tärkein asia koko yhteiskunnassa. Lapset ovat Suomen tulevaisuus. Sen eteen yhteiskunnassa pitää tehdä ehdotuksia, päätöksiä ja yhteistyötä.