Jaana Vianderia väsyttää syksyllä.
– Kun sateiden keskellä aurinko pilkahtaa tai on kuulas ilma, niin se auttaa. Kausivalot helpottavat ja kun laittaa päälle värikkäitä vaatteita. Nyt on varattuna matka, niin ei stressi pukkaa helposti päälle. Olen niin kevätihminen; herään itsekin, kun luonto herää, sanoo Jaana Viander.
– Minulla ei ole syys- eikä kevätmasennusta. Ei ole ainakaan vielä ollut, kertoo Mirja-Liisa Stolt.
– Se olen kyllä huomannut, etten enää jaksa kuin ennen. Se varmaan liittyy ikään, että ihminen hidastuu. Mutta pitää tyytyä siihen, että vähempikin riittää. Usein kiire ja stressi on itse aiheutettua, kun muka pitää tehdä sitä ja tätä. Ei pidä.
– Mikä se sellainen on? Tarkoitatko syysmasennusta? Oikeastaan en ole väsyneempi syksyllä. Odotan kyllä talven tuloa ja lunta, pohtii Jussi Talikka.
– Jos pimeys alkaa haitata, niin laita valoja ja muita tuikkuja ympärille. Tai pane villasukat jalkaan ja sytytä tuli takkaan. Tai anna pimeyden olla, äläkä pahemmin ajattele asiaa, vinkkaa Talikka.
– Puuhaamalla kaikenlaista. Me eläkeläiset, mieheni ja minä, olemme muutamana vuonna viettäneet kolme kuukautta Espanjassa. Se auttaa. Siellä lämmössä pystyn kävelemään. Kunto kohoaa. Pikkuhiljaa alkaa ikävöidä lapsia; on tultava kotiin. Sitten tulee ihana Suomen kesä ja jaksaa taas, kertoo Tarja Suihkonen.
VÄESTÖSTÄ 1–2 prosenttia sairastaa kaamosmasennusta. Lisäksi 20–30 prosenttia väestöstä kärsii syksyn ja talven aikana kaamosoireista ilman diagnosoitua masennustilaa.
Oireita ovat muun muassa väsymys, makeannälkä ja lihominen. Mieliala saattaa olla surullinen, ahdistunut ja toivoton. Toimintatarmo ja mielenkiinto hiipuvat. Vetäytyy sosiaalisista suhteista.
Kaamosmasennuksen aiheuttajana pidetään valon vähäisyyttä. Auringonvalon vähentyminen saattaa sotkea kehon sisäisen kellon; kehossa siis jätättää. Valon vähäinen määrä ei riitä tahdistamaan vuorokausirytmiä oikein: ihmisen luonnollinen unirytmi sekoaa.
Melatoniinin, serotoniinin ja perimän säätelemän ympäristöön sopeutumisen otaksutaan olevan yhteydessä kaamosmasennukseen.
Lähde: lääketieteellinen julkaisusarja Duodecim