Paimionjoen yläosan kunnostushankkeen kaavaillaan alkavan ensi kesänä 2025 ja jatkuvan kesällä 2026. Edessä on rahoitusosuuksien vahvistaminen, lopullisen rakennussuunnitelman laatiminen, luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan haku sekä urakan kilpailuttaminen.
– Varsinais-Suomen Ely-keskus laatii rakennussuunnitelman. Haemme poikkeuslupaa vuollejokisimpukoiden siirtoa varten, joka on rauhoitettu laji. Myöhemmin tarkentuu kuka ja miten niiden siirto tehdään, mutta simpukat on siirrettävä ennen rakennustöiden aloittamista. Niitä elää Hovirinnankoskella ja Rautelankoskella. Lisäksi maanomistajille määrätyt kertakorvaukset on maksettava ennen urakan aloittamista, kertoo Someron kaupungin ympäristösihteeri Jonna Hostikka .
Hovirinnankosken säännöstelypadon osittainen purku, luonnonmukaisen pohjapadon ja kalatien rakentaminen, Rautelankosken uoman kiveäminen ja Painion järven lasku-uoman luonnonmukaisen pohjapadon sekä veneensiirron rullaradan rakentamisen kokonaiskustannusarvio on noin 500 000 euroa. Tästä 105 000 euroa on Someron kaupungin maanomistajille maksettavia korvauksia maiden vettymisistä. Summat vaihtelevat muutamien eurojen korvauksista reiluun 6000 euroon. Lopusta 400 000 euron kustannuksesta 50 prosenttia maksaa Ely-keskus, 25 prosenttia jää Someron kontolle, 15 prosenttia Turun Seudun Vesi Oy:lle ja 10 prosenttia Turun Vesihuolto Oy:lle. Someron maksettavaksi tulisi kokonaisuudessaan noin 205 000 euroa.
Varsinais-Suomen Ely-keskus avasi juuri haettavaksi tuen yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien tekoon. Someron kaupunki ei kuitenkaan voi hakea tukea.
– Ely saa avustusta kunnostushankkeeseen Maa- ja metsätalousministeriöltä, jolloin se ei voi taas edelleen avustaa muita hankkeen osapuolia. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole tiedossa mahdollisuutta hakea hankkeeseen avustusrahaa, vaan kulut on laskettava kaupungin omaan budjettiin, Hostikka sanoo.
Yleisesti tarkasteltaessa vesien säännöstelystä luopuminen on keskeisimpiä ja merkittävimpiä vesien ennallistamistoimia. Muualla Suomessa tehtyjen ennallistamistoimien perusteella on havaittu, että monestikaan kaikkia toimenpiteitä ei pystytä kerralla toteuttamaan. Näin on myös Someron järviketjulla. Turun Seudun Vesi Oy:lle myönnetty lupa Paimionjoen käytöstä varavedenlähteenä estää Hovirinnankosken padon purun kokonaisuudessaan. Olosuhteissa, joissa joudutaan käyttämään Halisten varavesilaitosta ja Aurajoen virtaama on riittämätön varavedenlähteenä, Paimionjoesta on lupa juoksuttaa vettä.
– Hanke on päällisin puolin oikein positiivinen, mutta se on kuitenkin kompromissi. Koskea ei pystytä nyt täysin ennallistamaan ja nähtäväksi jää, miten niin sanottu tekokoski, eli luonnonmukainen pohjapato, tässä tapauksessa toimii. Pohjapadon ideahan on, että se patoaa edelleen tietyn määrän vettä yläpuolelleen, jolloin vesistö voi jäädä allasmaiseksi. Kaikkien betonirakenteiden poisto olisi luonnon ennallistumisen kannalta paras ratkaisu, sanoo Valonian vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka .
Hankkeen suunnitelmassa todetaan, että Hovirinnankosken padon toimenpiteet toteutetaan Turun Seudun Veden vedenhankinnan varajärjestelmän tarpeet huomioiden. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämässä luvassa Turun Seudun Vesi voi ottaa lisävettä Paimionjoesta ja johtaa sen Kättylän pumppaamon avulla Savijoen kautta Aurajokeen. Luvan mukaan Paimionjoesta ei saa johtaa vettä Savijokeen yli yhden kuution sekunnissa, joka on sama määrä kuin aiemmissa luvissa. Luvan velvoitteet tulevat Turun Seudun Vesi Oy:n hoidettaviksi, joka arvioi, että vedenotto Paimionjoesta on tulevaisuudessa hyvin epätodennäköistä.
– Hankkeen päätavoitteena kuitenkin on järviketjun ekologisen tilan ja kalakantojen elinolosuhteiden parantaminen, ympäristösihteeri Hostikka sanoo.
Somerolla hankkeessa arvioidaan hyötyvän ennen kaikkea Painion järven luonto, järvien kalakannat ja muu virtavesieliöstö. Lekan mukaan onnistuneita esimerkkejä on olemassa ja aika näyttää, mitä Someron järviketjulla tapahtuu.
– Esimerkiksi Imatralla luonnonmukaisesti rakennettu kalatie on toiminut hyvin. Sitten eräässä toisessa kohteessa taas vanhan padon betonirakenteet purettiin täysin ja alta paljastui vanha luonnonmukainen koski, joka pääsi elämään.
Rakennettavat pohjapadot ja veneiden rullarata jäävät Someron kaupungin hoidettaviksi niiden valmistuttua.
– Mutta esimerkiksi vaadittavasta vedenkorkeuden seurannasta keskustellaan vielä Ely-keskuksen ja Turun kaupungin kanssa, että kenen sitä olisi järkevintä hoitaa, Hostikka sanoo.
Painion järven keskivedenkorkeuden arvioidaan nousevan hankkeen myötä 12 senttiä, kun vedenpinnankorkeuden suuret vaihtelut hankkeen myötä poistuvat. Maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 32 000 neliömetriä. Järviketjun keski- ja alaosalla vedenkorkeudennousun arvioidaan olevan vain noin 2–3 senttiä.
Hovirinnankosken pohjapadon rakentamista sekä Rautelankosken kunnostustyötä tulee valvoa luonnonmukaisiin pohjapatoihin ja vesirakennustöihin perehtynyt valvoja. Valvova taho ei ole vielä selvillä.
