Somerolla ei ole enää omaa REKO-rinkiä
Somerolla ei ole enää omaa REKO-lähiruokarengasta eli ennakkoon tilattujen tuotteiden toimittamista kuluttajille tiettyyn jakopaikkaan tietyin väliajoin. Lähimmät ringit ovat Salon seudulla, Teijolla ja Loimaalla.
Lampuri Lasse Näykki sanoo ringin olevan hyvä tapa markkinoida maaseudun tuotteita.
– Pääkaupunkiseudulla ringille oli ja on selvästi tarvetta. Huomasin sen, kun olin aikoinaan jonkin verran mukana Someron rekopioneeri Mikko Välttilän kanssa viemässä tuotteita sinne, kertoo Näykki lopettaneen MunaEggsPressin työsarasta.
– Ehkä täällä Somerolla ei ole ringille niin tarvetta, kun täällä osataan itse hakea tuotteet suoraan tiloilta. Itsekin haen kananmunat naapurista. Soitan Salménin Tomille, että oletko kotona, niin tulen hakemaan perunoita. Ternimaitoa haemme Pirttilän Kaijalta.
Näykki arvelee yhdeksi syyksi ringin hiipumiseen olevan myös Someron hyvät torit, joista saa kausituotteita. Erityiskiitoksen Näykiltä saa Somerniemen kesätori, jota hän pitää mainiona paikkana saada raaka-ainetta ruoanlaittoon.
Lasse Näykki kehuu myös lähiruokapäivää, joka viimeksi oli Somerolla loppukesästä liikuntatapahtuman yhteydessä.
– Siellä käy kauppa. Kannattaa mennä lähiruokapäiville heti tilaisuuden alettua. Viimeksi kolmen aikaan iltapäivällä oli jo tavarat myyty loppuun.
KesäREKO toimi Somerniemellä muutama kesä sitten. Jakopiste oli Ämyrin tanssilavalla.
– Korona-aikana kesäreko toimi hyvin. Emäntä vei sinne meiltä tuotteita. Kun Somerniemen kesätori pääsi jälleen toimeen koronan jälkeen, niin asiakkaat ryhtyivät hakemaan tuotteet sieltä, kertoo Kalevi Uutela Uutelan luomukanalasta.
Kesärekossa oli toistakymmentä tuottajaa, jotka toivat tilatut tuotteet asiakkaille Ämyrin tanssilavalle. Tilauksen sai tehdä joko Facebookissa tai puhelimitse. Tarjolla oli niin somerolaisten tuottajien tuotteita, mutta myös tavaraa Koskelta ja Kiikalasta. Tilattavana oli kauden satoa, esimerkiksi hunajaa, kananmunia, kurkkuja, mansikoita, perunaa, tomaatteja ja valmiita leivonnaisiakin.
– Kesäreko sai ihmiset liikkeelle. Se onkin tärkeä juttu, että saadaan asiakkaat tietoisiksi toiminnasta ja sitten ostamaan, pohtii Uutela.
Hänestä REKO-rinkiin sopii mikä vaan alkutuote. Suosittuja ovat olleet jauhot, kananmunat, perunat, juurekset ja vihannekset.
– Aika pientä kauppaahan se maantalousyrittäjälle on, mutta samalla pystyy tuomaan esille paikallista tuotantoa.
Henna Romu perheineen oli ahkera REKO-ringin käyttäjä. Hän osti ennen ja hankkii edelleen tuotteita suoraan tilalta.
– Mutta ei meillä olla niin fanaattisia, että kaikki pitää ostaa suoraan tilalta. Ruokatavaraa hankitaan tarpeen mukaan kaupastakin.
Romu pitää sekä rekorinkiä että suoramyyntiä hyvänä ostotapana.
– Silloin tiedän, kuka on tuotteen kasvattanut ja mistä se on lähtöisin.
Henna Romu haluaa tukea kotimaisuutta ja paikallisia yrittäjiä.
– Kun yksi välikäsi jää pois, niin tuottajalle jää enemmän rahaa tuotteistaan. Annan rahan mielellään suoraan tuottajalle.
REKO-toiminta alkoi Pietarsaaresta kesällä 2013. Suomessa on pari sataa toimivaa rengasta.
REKO-sana tulee ruotsin kielestä rejäl konsumption eli luotettava kuluttaminen.