Kaupungin uudessa kiinteistöstrategiassa rakennukset on jaoteltu nelikenttäjaottelumallin avulla. Rakennukset sijoittuvat pääosin joko yhden tai kahden kentän alueelle. Luokittelut ovat: suuren käyttötarpeen ja huonon kunnon kiinteistöt, suuren käyttötarpeen ja hyvän kunnon kiinteistöt, ei käyttötarvetta ja huono kunto sekä ei käyttötarvetta, mutta hyvä kunto. Kaupungin omistamista 54 kiinteistöstä 41 on rakennettu 1970 – 80 -luvuilla.
Ydinkiinteistöihin luokitelluista rakennuksista esimerkiksi kaupungintalo ja pääkirjasto sijoittuvat suuren käyttötarpeen ja hyvän kunnon osa-alueelle. Kouluissa ja päiväkodeissa löytyy luonnollisesti suuren käyttötarpeen rakennuksia, mutta kunnoltaan vaihtelevia. Vain Kiiruun koulukeskus ja päiväkoti Tuulihattu pääsevät hyväkuntoisten kastiin, loput jaotellaan rajapintaan tyydyttäviin.
Sote-kiinteistöjen osalta hyväkuntoisia rakennuksia ovat hammashoitola, Katajakoti, Tervaskanto, toimintakeskus sekä terveyskeskus. Tyydyttävien puolelle luokitellaan paloasema, Jukola, Somerkoti, Sairaalantien vanhustentalot ja vähällä käytöllä oleva Jonkkala. Ainoastaan Sairaalatien vanhustentalo C on lähes heikkokuntoinen.
Virkistyskiinteistöjen kohdalla Valkeen saunarakennus ja urheilukentän katsomo ovat luokiteltu paljon käytetyiksi, mutta huonokuntoisiksi. Uimahalli ja monitoimitalo pärjäävät arvotuksessa hyvin, samoin tekonurmikentän pukuhuone ja Kulttuurigalleria. Poikkipuoliaisten sauna muine rakennuksineen sekä Hovimäen kiinteistöt ovat tyydyttävässä kunnossa, samoin Kiiruun kiinteistö.
Kaupungin vuokra-asunnot on luokiteltu korkealle käyttöasteelle, mutta Rauhankalliontien asunnot huonokuntoisiksi, Pärnämäessä tyydyttävään kuntoon. Someron kaupunki omistaa yhteensä 69 osakehuoneistoa eri taloyhtiöistä. Somerasunnoilla on 180 asuntoa.
Asumistottumukset ovat yleisesti muuttuneet vuokra-asumisen suosion noustessa. Somerosta kuulee ajoittain sanottavan, että sille on muodostumassa imago kaupunkina, jolla ei ole tarjota vuokra-asumista. Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen ei allekirjoita ajatusta.
– Kaupunki on myynyt asuntokantaa yksityiselle puolelle korjattavaksi, joka on parantanut vuokra-asuntojen tilaa. Loput kaupungin omistuksessa olevat vuokra-asunnot on tarkoitus yhtiöittää Somerasunnoille, jonka kautta pystytään myymään yksittäisiä asuntoja ja myyntituotoilla rahoittaa olemassa olevien kunnostusta. Kyllä vuokra-asuntoja on tarjolla, ehkä pienimmistä on enemmän pulaa. Paremminkin voisi toki olla. Tarkoitus on rakentaa uusi kohde tulevaisuudessa, Suikkanen sanoo.
Kiinteistösihteeri Sari Sneck-Mäkitalo sanoo, että osa asunnoista ei vuokraajia houkuttele.
– Somerasunnoilla on ollut yhteensä 195 asuntoa, mutta alkukesästä myyty Evertintie 12 vähensi asuntojen määrän 180:an. Näistä on tällä hetkellä vuokrattavissa noin 19 kappaletta. Tyhjänä olevat eivät kiinnosta hakijoita siksi että asunnot ovat kerrostalossa. Rivitalokaksiot menevät yleensä heti, paitsi jos ovat sähkölämmitteisiä. Sähkölämmitys ei hakijoita houkuta. Someron kaupunki omistamista vapaana on 8 asuntoa ja niiden vuokrausta estää myöskin sähkölämmitys.
Kiinteistöstrategiassa todetaan, että huolimatta sijainnistaan nelikentässä, kaikki hyvinvointialueelle vuokratut kohteet ovat selvittelyjen alla tulevaisuutensa suhteen. Mikäli vuokra-suhteita päättyy, voi kaupunki suunnitella rakennukselle uutta käyttöä tai luopua siitä kokonaan.
Kaupungin kiinteistöt jaotellaan kunnon ja käytön perusteella edelleen kolmeen salkkuun. Salkku A:n kuuluvat kiinteistöt säilytetään, B:ssä olevat vaativat selvitystä ja D-kiinteistöistä luovutaan.
D-kiinteistöissä ja purku-uhan alla oleviin rakennuksiin kuuluvat Päiväkoti Leivonpesä ja sen kaksi varastoa, Pitkäjärven koulun keittolan talousrakennus ja vanha koulu, Pajulan koulun kentän huoltorakennus, Hovimäen aitat 1,2 ja 3 sekä vanha paloasema. Vanhalla paloasemalla toimii tällä hetkellä Kirkonmäen koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä muuta pienimuotoista yhdistystoimintaa.
Somerniemellä Rauhankalliontien kiinteistöjen kohtalo ratkeaa niissä toimivan Leppäkertun päiväkodin jatkumon myötä. Jos päiväkoti siirtyy Oinasjärven koululle, kiinteistökokonaisuus tulee mitä todennäköisimmin myyntiin. Alakoulujen tulevaisuuteen vaikuttavat väestön ikärakenteen kehitys ja sen myötä koulujen yhdistämispaineet.
