Someron kaupungin vapaa-aikapäällikkö Mira Teräväinen sanoo, että senioreiden liikuntaraati veti paikalle paljon väkeä, 50 osallistujaa. Asioita oli pohdittu ja esille nousi ideoita, jotka ovat hyvin toteutuskelpoisia ensi vuoden budjettiin ja muutenkin yleiseen taloustilanteeseen nähden.
– Liikuntapalvelut panostavat ensi vuonna ulkoliikuntaan ja -paikkoihin. Senioreiltakin tuli toiveita aktiivisista ulkoliikuntaryhmistä ja ulkoliikuntapaikoilla ohjaamisesta sekä niiden että ulkoilureittien parantelusta. Nämä ovat oikein hyvin toteutettavissa.
Liikuntaraadissa käsiteltiin neljää aihealuetta: liikkumisen olosuhteet, viestintä, liikuntatarjonta ja omatoimiseen liikkumiseen kannustaminen. Keskusteluista keräsi yhteenvedon Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelman ikäihmisten liikunnan asiantuntija Eveliina Palvimo .
Yleisesti Someron liikuntatarjontaan ja olosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liikkujia toivotaan porukkaan mukaan enemmän ja panostusta halutaan nähdä viestinnässä sekä ulkoilureiteillä. Moni haluaisi ulkoilla metsissä ja luonnon keskellä; tasaisia ja turvallisia reittejä kaivataan. Kevyen liikenteen väylät ja puistot kaipaavat senioriväestön mukaan osittain parempaa valaistusta, joka luo turvallisuutta, puistoihin halutaan lisää penkkejä ja liikuntapaikkojen läheisyyteen tilavia parkkipaikkoja.
Akustinpuistoon esitetyn vierasvenesataman yhteyteen toivotaan soutuvenettä, joka olisi lainattavissa kirjastolta avaimella. Urheilukentän katsomon alueesta toivotaan kaikkien somerolaisten yhteistä kesäolohuonetta, jossa voisi kokoontua liikunnan merkeissä.
Senioriliikuntakalenteri haluttaisiin kotiin jaettavaksi samaan tapaan kuin Somero-opiston esite. Osallistujista vajaalle 40 prosentille se oli ylipäätään tuttu. Kaupungin kokoama kalenteri voisi olla jaossa yleisissä tiloissa sekä lyhennettynä Somero-lehden välissä. Siinä voisi olla myös yksityisten liikuntapalveluntarjoajien tiedot. Aktiivista tiedottamista monien eri kanavien kautta pidetään tärkeänä.
Senioreiden liikuntaraadin keskustelujen yhteenvedon ja viime keväänä eläkeläisten liikuntakortin käytöstä tehdyn kyselyn perusteella voi vetää johtopäätöksen, että liikkumaan kannustaa parhaiten hyvä seura ja tuttu liikuntapaikka.
– Näinhän se on, että on helpompi lähteä liikkeelle, kun siihen löytyy kaveri. Kun kysytään, mikä saa ihmisen liikkeelle, vastauksissa korostuu kaverin ja ryhmän merkitys. Vaikka käytäisiin uimahallissa tai kuntosalilla niin sanotusti yksin, sinne mennään sellaisiin aikoihin päivästä, kun tiedetään muidenkin käyvän, että nähdään kavereita ja tuttuja, Mira Teräväinen tietää kertoa.
Eläkeläisten liikuntakortin käytöstä tehdyn kyselyn perusteella voi huomata, että ne seniori-ikäiset, jotka ovat jo tottuneet liikkumaan, liikkuvat siitä huolimatta, tarjoaako kortti ilmaisia liikuntavaihtoehtoja vai ei. Vain 16 prosenttia kyselyyn vastanneista oli heitä, jotka aloittivat käynnin uimahallilla ja kuntosalilla eläkeläiskorttikokeilun myötä.
Eläkeläiskortin uimahallille hankki 45 prosenttia vastanneista (168), yhdistelmäkortin uimahallille ja kuntosalille 27 prosenttia. Eläkeläiskortilla käytiin siis enimmäkseen uimassa, 60 %. Korttia aktiivisesti käyttävät liikkuivat useita kertoja viikossa, 69%. Suurin osa oli erittäin tyytyväinen korttiin ja toivoi sille jatkoa.
