Paimion rovastikunnan Rova-prosessi on harpannut eteenpäin. Kyseessä on Someron, Salon, Liedon, Loimaan, Paimion ja Pöytyän seurakuntien liitossuunnitelma.
Jatkotyöskentelyä varten perustetaan ohjausryhmä, johon kukin seurakunta nimeää yhden luottamushenkilön ja yhden työntekijän sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Ohjausryhmään kuuluvat myös Paimion rovastikunnan lääninrovasti ja arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustaja.
Tehtävänä on valmistella seurakuntien liitokseen erilaisia etenemisvaihtoehtoja ja hallinnon sisältöjä aiemmin perustetulle jäsenistöltään laajemmalle neuvottelutyöryhmälle ja sieltä edelleen seurakuntien päätöksentekoon.
Ohjausryhmän esitys vaihtoehdoista valmistuisi siten, että syksyllä 2025 laajempi neuvottelutyöryhmä antaisi siitä oman lausuntonsa ja kirkkovaltuustot käsittelisivät sen alkuvuodesta 2026.
– Tämä tarkoittaa, että kukin seurakunta tekee ratkaisunsa seurakuntaliitoksesta yhteisestä tulevaisuudesta vuoden 2026 alussa. Samalla tulee ottaa kantaa liitoksen toteutumisen aikatauluun. Periaatepäätös olisi tärkeä suunnannäyttäjä ja yhteiseen taloudenpitoon ja suunnitteluun sitouttaja. Onnistuneen liitoksen toteuttamiseen tarvitaan valmistautumisaikaa. Vaalikausien mukaan liitos alkaisi luontevasti joko vuoden 2027 tai 2031 alkaessa, täsmentää lääninrovasti Risto Leppänen.
Paimion rovastikunnan seurakuntien edustajista koostuvassa laajemmassa Rova-neuvottelutyöryhmässä todettiin viime keväänä, että keskustelua Yhden seurakunnan hallinto ja talous — toiminta kuudella seurakunta-alueella -mallia tulisi jatkaa. Kevään ja syksyn aikana seurakuntien henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat jatkaneet Rova-työskentelyä ja antaneet liitossuunnitelmista palautetta. Ennen seurakuntien päätöksentekoa on kuultava myös seurakuntalaisia koko rovastikunnan alueella. Kuulemisten järjestäminen on yksi ohjausryhmän tärkeistä tehtävistä.
Läpi seurakunnan tunnistetaan eri työalojen liitossuunnitelmissa samoja huolenaiheita ja mahdollisuuksia. Erityisen merkittäviä olisivat talous-, hallinto-, hautaus- ja kiinteistöpuolella liitoksesta saatavat edut.
– Palautteiden perusteella jatkotyöskentelyn ydinkysymys on, miten säilyttää toiminnassa paikallisuuden identiteetti, tuttuus ja voima ja samalla löytää suuruuden ekonomia talouden, hallinnon, henkilöstön, kiinteistötoimen ja hautaustoimen osalta, summaa lääninrovasti Leppänen.
Liitosta valmistelevat vakuuttavat, että tarkoitus on aina turvata toiminta, seurakunnan ydintehtävien toteuttaminen. Kuitenkin toimintaympäristön muutos, jäsenkehitys ja talouden heikentyminen pakottavat seurakunnat etsimään uusia mahdollisuuksia.
Seurakuntia kehotetaan noudattamaan jo valmisteluvaiheessa vastuullista talouspolitiikkaa. Tiedossa on kuitenkin, että esimerkiksi paljon keskusteluissakin olleisiin seurakuntien kiinteistömurheisiin Rova vastaisi parhaimmillaankin vain osittain. Eli joka tapauksessa seurakuntien on tarpeen suunnitelmallisesti vähentää kiinteistöjen määrää.