Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi opiskellut somerniemeläinen Linnea Harala pääsi opiskelujensa alussa töihin yliopiston tutkimusryhmään, joka keskittyi kiertotalousliiketoiminnan tutkimiseen. Nyt Harala väitteli tekniikan tohtoriksi. Kesällä on promootio, jossa hänet provosoidaan tohtoriksi. Silloin saa alkaa käyttää tohtorinhattua. Haralan väitöskirjatutkimus osoittaa, että kiertotalouden edistäminen vaatii yhteistyötä yritysten välillä: yhden yrityksen tuotannon sivuvirta voi olla toisen raaka-aine — ja ympäristö kiittää.
Kun Linnea Harala päätti yhdeksännen luokan vuonna 2011 Somerolla, hän lähti Tampereelle urheilulukioon panostaakseen juoksu-uraansa. Urheilulukiossa Harala urheili ja opiskeli neljä vuotta. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 2015.
– Halusin kirjoittaa seitsemän ainetta. Neljä vuotta kului ylimääräisten aineiden ja urheilun takia. Kirjoitin pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, äidinkielen, englannin ja ruotsin, hän kertoo.
Lukiosta löytyi myös puoliso, jonka kanssa Harala asuu osin Tampereella ja osin Somerniemellä.
Lukion jälkeen Harala opiskeli yliopistossa vuoden bioteknologiaa.
– Huomasin, ettei solutason biologia ja syvällinen kemia ehkä ollut minun juttuni. Mietin uudelleen, mitä tekisin, ja hain ja pääsin ylioppilastodistuksellani opiskelemaan tuotantotaloutta Tampereen teknilliseen yliopistoon, Harala aloittaa.
– Se tuntui heti omalta. Valmistuin 4,5 vuodessa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Päätin jo opintojen aikana, että jatkan väitöskirjatutkijan polulla. Olin jo opintojen aikana työskennellyt tutkimusryhmässä ensin tutkimusapulaisena ja sitten projektitutkijana. Tein diplomityönikin tutkimusryhmän toimeksiantona, ja diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen vuonna 2021 jatkoin akateemista uraa väitöskirjatutkijana, hän kertoo.
Kiertotaloudella on uutisarvoa
Haralan väitöskirjan aihe on kiertotalousliiketoiminta ekosysteemeissä. Väitöskirjassa selvitetään, miten yritykset voivat tehdä yhteistyössä kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.
– Aihe tuli tutkimusryhmän projekteihin perustuen. Toki väitöskirjatutkijat saavat määritellä itse, mihin suuntaan aihetta vie. Minua kiinnosti yhteistyönäkökulma liiketoimintaan eli se, miten eri toimialoilla voidaan tehdä asioita järkevämmin. Kiertotaloudessa tavoitteena on tehdä asioita fiksummin sekä liiketoiminnan että ympäristön kannalta esimerkiksi materiaalien ja energian käyttöä optimoiden, Harala kuvailee.
Aiheen valinta osui nappiin. Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista on, että kiertotalousliiketoiminnan edistämiseen tarvitaan yritysten välistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, eli niin sanottuja liiketoimintaekosysteemejä. Kiertotalousekosysteemeissä yritykset optimoivat prosessejaan yhdessä niin, että kaikki hyötyvät. Yhden yrityksen tuotannon sivuvirroista voi tulla toisen yrityksen prosessien raaka-aine. Teollinen ekosysteemi voi olla alueellinen ryhmä yrityksiä, missä rakennetaan teollisia symbiooseja.
– Aiheella on vahvasti uutuusarvoa, mikä on hyvä lähtökohta tutkimukselle. Aihe on relevantti nyt, sillä kiertotalous ja ekosysteemit kiinnostavat aina, kun käyn puhumassa eri tapahtumissa ja konferensseissa, Harala kertoo.
Kiertotalous on vahvassa nousussa
– Kun aloitin opiskeluaikoinani tutkimustehtävissä 2018, ei kiertotalous ollut yhtä tunnettua kuin nyt. Ihmiset eivät tienneet mistä on kyse, eikä kiertotalous, eikä muukaan ympäristöön liittyvä kiinnostanut samalla tavalla kuin nyt. Vain kuudessa vuodessa kiertotalous on noussut vahvasti yritysten agendalle. Nykyään yritysten johtoryhmät tietävät, että liiketoiminnan täytyy olla ympäristön kannalta kestävää. Siihen pyritään ja sillä haetaan kilpailuetua, Harala kertoo.
– Yrityskentällä on vahva konsensus siitä, että ne, jotka eivät tee ympäristön kannalta kestävää liiketoimintaa, kuolevat pois. Euroopassa pusketaan asioita eteenpäin myös regulaation kautta, ja yritykset näkevät tämän. Ei ole maailmankolkkaa, missä nähtäisiin turhana resurssien käytön optimoiminen ja hukan minimoiminen, hän toteaa.
Tutkimuksesta käytäntöön
Harala kertoo aloittaneensa työt Kiillossa elokuussa, kun sai väitöskirjansa tarkastuskierroksille. Se tarkastettiin sekä Uudessa-Seelannissa että Italiassa. Kiilto on suomalainen, yhdeksässä maassa toimiva kemianteollisuuden yritys.
– Kehitän työkseni uutta liiketoimintaa rakennetun ympäristön parissa ja tittelini on Ecosystem Lead. Kiilto on mielenkiintoinen edelläkävijäyritys, joka uudistaa liiketoimintaansa kohti ympäristöllisesti kestävämpiä ratkaisuja sekä edistää yhteistyötä rakennusteollisuudessa. Työni tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden olla mukana kehittämässä ja oppimassa uutta.
Kiillon päätoimipiste, laboratoriot ja tehdas sijaitsevat Tampereen kupeessa Lempäälässä. Haralan työnkuvaan kuuluu paljon esiintymistä erilaisissa tilaisuuksissa, sillä asioita viedään eteenpäin sidosryhmäyhteistyön kautta.
Kansainvälinen työ sopii Haralalle, sillä hän puhuu seitsemää eri kieltä ja on esimerkiksi väitöskirjatutkimuksensa aikana tehnyt tutkimushaastatteluja viidellä eri kielellä. Harala nimeääkin yhdeksi harrastuksekseen kielten opiskelun, sillä hän haluaa tutustua uusiin kulttuureihin ja ihmisiin.
Urheilu-ura jatkuu
Somerolla urheilumenestyksestään tunnetuksi tullut Harala urheilee edelleenkin.
– Urheilen täysillä, ja kisasin kesäkauden. Päämatkani on tällä hetkellä 1500 metrin juoksu radalla. Haluan keskittyä vielä lyhyempiin matkoihin, ennen kuin iän myötä voin sitten siirtyä pidemmille kestävyysmatkoille. Viikossa tulee urheiltua 15–20 tuntia, Harala kertoo.
Iloiselta ja tehokkaalta Linnea Haralalta on pakko kysyä, miten hän ehtii ja jaksaa.
– Teen kaiken, minkä teen, nopeasti ja tehokkaasti, koska haluan tehdä paljon asioita. Minulla on pitkä kokemus tästä, hän naureskelee.
Juoksun oheisharjoitteluna Harala sekä ui että pyöräilee ja on kilpaillut vähän myös triathlonissa. Hän vetää juoksukouluja oman yrityksensä kautta.
– Tärkeintä minulle on monipuolisuus ja se, että pysyn terveenä ja paikat kunnossa.
