Valtuusto käsittelee suunnitelmaa ensi viikolla
Kaupunginhallitus kävi läpi kaupungin tulevien vuosien 2025–2029 talousohjelmaa, joka tähtää kaupungin talouden tasapainottamiseen pitkällä aikavälillä. Siinä on erilaisia vaihtoehtoja kustannuslaskelmineen, missä kaupunki voisi säästää. Talousohjelmassa ovat mukana kaikki kaupungin tuottamat ei-lakisääteiset palvelut.
Talousohjelma ei sisällä päätöksiä. Ne on tehtävä erikseen.
Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle ohjelmaa, jossa säästökohteet on ryhmitelty kolmeen osioon siten, miten toimenpiteet vaikuttavat kaupungin toimintakatteen kehitykseen.
Toimenpiteet ovat ensisijaisesti (vihreä), toissijaisesti (keltainen) ja viimeksi (punainen) toteutettavia. Vihreässä osiossa ovat ne, joista arvellaan saatavan helpoimmin säästöjä. Tällaisiksi on osoitettu esimerkiksi alakoulujen sulkemiset Oinasjärvellä, Pitkäjärvellä ja Kirkonmäellä. Tätä kautta säästöä tulisi myös kiinteistöjen, siivouksen ja ruokahuollon kautta ja tuloa rakennusten myynnillä.
Talousohjelmassa ja nykyisellä ennusteella Oinasjärven koulun lakkauttaminen ja oppilaiden sijoittaminen Joensuun kouluun ajoittuisi lukuvuoteen 2026–2027 ja Pitkäjärven koulun siirto lukuvuoteen 2027–2028. Siirrot edellyttävät, että Joensuun koulussa on tilaa. Kirkonmäen koulun lopettaminen ei ole toteutettavissa ainakaan ennen lukuvuotta 2029–2030.
Kaupunginvaltuuston päättämä 34 oppilaan raja on alittunut Oinasjärven koululla, mutta ei Pitkäjärvellä tule ennusteiden mukaan alittumaan lähivuosina.
Yläkouluissa kustannusten suitsimiskohteiksi ehdotetaan ryhmien karsimista ja tuntikehyksen vähentämistä. Varhaiskasvatuksessa säästöä katsotaan syntyvän toimintaa tehostamalla, johon kuuluu muun muassa Lamminniemen päivähoitoyksikön poistuminen.
Talousohjelmassa säästöjä ehdotetaan myös Somero-opiston toimintaan. Sitä arvioidaan saatavan tiivistämällä yhteistyötä lähialueen opistojen kanssa ja nostamalla kurssimaksuja. Musiikkiopiston oppilaspaikkoja vähentämällä kahdella paikalla vuotta kohti on arvioitu saatavan säästöä.
Kirjastossa vähennettäisiin väkeä avoimeksi tulevien vakanssien kautta, aukioloaikoja supistamalla ja kirjastoautotoiminnan uudelleen organisoinnilla. Ei hankittaisi uutta kirjastoautoa, vaan toiminta korvattaisiin kaupungin olemassa olevalla kuljetuskalustolla.
Suunnitelmassa säästöä katsotaan saatavan myös liikunta-avustuksia vähentämällä ja uimahallin kahviotoiminnan ulkoistuksella.
Kiinteistöpuolella vihreiden värien rivissä eli ensisijaisesti säästöä tuovien listalla on teknisen hallinnon sopeuttaminen. Tätä saataisiin kiinteistöjen yhtiöittämisen kautta. Yhtiöittämisen arvioidaan vaikuttavan myös ostopalvelujen ja henkilöstökulujen suhteeseen.
Ensisijaisten listalla on muun muassa uusien asuinalueiden kaavoitustahdin sopeuttaminen, liikekiinteistöjen siirto konserniyhtiöön taikka vuokratason nosto, siivous- ja ruokahuoltopalvelujen johdon yhdistäminen ja Joensuun koulun lisäparakista luopuminen.
Varhan tilavuokriin esitetään muutoksia ja Tervaskannon myyntiä ja vuokrausta muuhun kuin ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluihin. Todetaan, että osaa Tervaskannon rakennuksesta on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi lukion opiskelija-asuntoihin.
Markkinoinnin ostopalvelun vähentäminen noin 30 prosentilla nykyisestä toisi säästöä, mutta kaupungin näkyvyys vähenisi.
Punaisessa osiossa ovat ne, jotka kaupungin tulisi jättää rauhaan ja toteuttaa viimeksi. Näitä ovat esimerkiksi koulujen ei-lakisääteiset aamupäivä- ja iltapäivätoiminta ruokapalveluineen, avoin päiväkoti ja yksityistieavustukset.
Pidettävien palvelujen listalla ovat myös synnytyskorvaukset, omaishoidon palvelusetelit, merkkipäivämuistamiset ja eläkeläisten liikuntakortti.
Kulttuurigalleria ja kulttuurinhoito omana yksikkönään halutaan jättää säästölistan ulkopuolelle. Kaupungin taloushallinto halutaan säilyttää omana, mutta pohdittavaksi annetaan, voisiko yhteistyötä tehdä toisten kuntien tai seurakunnan kanssa.
Keltaisten eli toissijaiten joukossa olevilla säästökohteilla katsotaan olevan enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin saatavan säästöjä. Joukossa ovat muun muassa yhteisöjen yleisavustukset, palveluliikenne, palveluostot Yrityssalolta ja Somero-lisän poisto. Joukossa ovat myös kulttuuripalvelujen siirto takaisin kunnan hoidettavaksi ja organisointi yhdessä kirjaston kanssa.
Tällä sektorilla on päiväkotiverkoston tiivistäminen vaiheittain; ensin Leppäkerttu Oinasjärvellä ja toiseksi Sammalniitty Pitkäjärvellä ja Tervapääsky Sairaalatiellä. Avoimen päiväkodin tarpeen arvellaan vähenevän päivähoidon maksuttomuuskehityksen takia. Tätä ennen tulisi miettiä avoimen päiväkodin palvelujen vähentämistä neljästä päivästä kolmeen.
Uimahallin aukioloajan supistukset ovat myös toissijaisesti toteutettavien joukossa. Henkilöstösäästöä arvellaan saatavan, jos halli olisi vähemmän auki ja pidennettäisiin kesäseisokkia.
Kaupunginhallitus äänesti kuudesta talousohjelman kohdasta, mutta ne eivät tuottaneet muutoksia suunnitelmaan.
Perussuomalaisten Matias Mäkinen esitti, että alakouluihin kohdistuvat säästöt poistetaan talousohjelmasta niin sivistys- kuin teknisen toimen osalta. Puoluetoverinsa Janne Nurmi kannatti esitystä. Äänin 7–2 alakouluihin kohdistuvat säästöt pysyvät talousohjelmassa.
Kaksikko halusi, että kirjastoauto käytetään loppuun ja asia siirretään ensisijaisesti säästettävien kohdalta rauhaan jätettäväksi. He jäivät auton puolustamisessa kaksin.
Mäkinen ehdotti, että liikunta-avustusten leikkaaminen siirretäisiin asioihin, joista viimeksi leikataan. Hän sai taakseen Nurmen sekä kokoomuksen Kalle Malinin. Äänin 6–3 liikunta-avustusten leikkaaminen jäi ensisijaisiin säästöihin.
Matias Mäkinen esitti, että Somero-lisä ja avoin päiväkoti siirrettäisiin toissijaisista niihin, jotka kaupungin tulisi jättää rauhaan. Hän ja Nurmi eivät saaneet muita puolelleen.
Perussuomalaiskaksikko olisi halunnut siirtää kulttuuripalveluiden hoidon kunnalle jo vuonna 2026 vuoden 2029 sijasta, puolittaa nämä kulut ja vaihtaa värikoodin keltaisesta vihreään eli ensisijaisiin. Äänestys oli jälleen sama: 7–2.
Kuudes äänestys koski tulopuolta. Talousohjelmassa on mietitty, mistä kaupunki voisi saada lisää tuloja. Sitä syntyy omaisuutta, esimerkiksi maita ja kiinteistöjä myymällä. Ensisijaisten eli vihreällä listalla oli metsä- ja maa-alueiden myyntiä. Kaupungin omistamaa metsää sillä oli noin 100 ja peltoa 15 hehtaaria.
Jaana Kyyrä (kesk.) ehdotti, että metsät ja pellot poistettaisiin talousohjelmasta. Puoluetoverit Mikko Virtanen ja Tero Pirttilä olivat samoilla linjoilla, kuten myös perussuomalaisten Matias Mäkinen. Äänin 5–4 metsät ja pellot jäivät ohjelmaan. Sen puolesta äänestivät demarien Riitta Lehtinen ja Taina Ruuhilehto, kokoomuksen Jutta Varjus ja Kalle Malin sekä perussuomalaisten Janne Nurmi.
Talousohjelmaa on ollut työstämässä poliittinen ohjausryhmä. Siinä on edustaja jokaisesta kaupunginhallituksessa edustettuna olevasta valtuustoryhmästä. Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä on talousjohtaja. Kaupunginjohtaja osallistuu kokouksiin. Muita viranhaltijoita on kutsuttu tapauskohtaisesti.
Tänä syksynä ohjelmaluonnoksesta on pyydetty lausunnot toimialatoimielimiltä ja vaikuttamistoimielimiltä.
Kaupunginvaltuusto käsittelee talousohjelmaa kokouksessaan ensi maanantaina 16.12.