Jenita Kostiander on laittanut esille Elämäni 1998–2024 -näyttelyn kirjastoon. Nimensä mukaisesti se kertoo 27-vuotiaan elämän tärkeistä käännekohdista.
Seitsemän taulun kavalkadi alkaa syntymästä. Mukana ovat myös jännittävä ensimmäinen koulupäivä, muutot vieraille paikkakunnille, murrosikä ja parisuhteen koukerot.
Hän muistaa hyvin koulun aloituksen, ja mitä mietti, kun oli lähdössä reppu selässä, uudet vaatteet päällä ekaluokalle Sahantieltä.
– En ollut ollut päivähoidossa, sillä äiti hoiti lapsia kotona. Mietin, saanko kavereita. Tulihan niitä, kun läheltä lähti muitakin koulutielle. Niin hyviä, että joidenkin kanssa pidetään vieläkin yhteyttä, muistelee Kostiander tilannetta, joka oli pikku tytölle askel elinpiirin laajenemiseen.
Tärkeä käännekohta oli muutto Turkuun. Sinne hän lähti 16-vuotiaana opiskelemaan parturi-kampaajaksi. Kostiander sanoo jännittäneensä. Mielessä pyöri, miten ottaa haltuun uusi paikka, opiskelu ja tuntemattomat ihmiset ympärillä.
– 18 neliön kopissa oli kamala ikävä äitiä. Aluksi tulin viikonlopuiksi kotiin.
– Äiti sanoi, että mene ja kokeile. Aina pääsee kotiin takaisin.
Saman ohjeen Jenita Kostiander antaa nuorille.
– Lähde ja kokeile itsesi takia, ei muiden. Maalaisjärjellä pärjää. Kun kohtaa rohkeasti tuntemattoman, se kasvattaa ja antaa itsevarmuutta. Onhan se kova työ ottaa haltuun kaikki uusi ja luoda kaverisuhteet, mutta se kannattaa. Kyllä pärjäät; elämä kantaa.
Valmistuttuaan Kostiander työskenteli parturi-kampaajana Turussa. Vierelle löytyi elämänkumppani, jonka kanssa hän muutti sittemmin pääkaupunkiseudulle. Nyt he asuvat Vantaalla.
– On luonto lähellä, ja rauhallisempaa kuin Helsingissä. Siellä on hälinää ja ihmisiä liian paljon.
Korona-aikana Jenita Kostiander alkoi pohtia, mille toiselle alalle voisi kouluttautua. Häntä on aina kiinnostanut piirtää, maalata ja käyttää luovuutta ja kekseliäisyyttä ongelmien ratkaisuun.
Parhaillaan hän opiskelee sisustussuunnittelijaksi. Opiskelu antaa valmiuksia muun muassa pohjapiirrosten tekoon, 3D-mallinnukseen, kodin tilojen suunnitteluun ja olemaan mukana erilaisissa rakentamisprojekteissa niin ihmisten kotona kuin julkisissa tiloissa.
Opiskelun Jenita Kostiander aikoo saada päätökseen ensi kesäksi, viimeistään vuoden loppuun mennessä. Seuraava harppaus on päästä suunnittelijan töihin käsiksi ja jonkin yrityksen palkkalistoille.
– Yrittäjäksi en ainakaan heti aluksi ryhdy, sanoo Kostiander, jolla on kokemusta yrittäjyydestä parturi-kampaajana.
Näyttely Someron kirjastossa on Kostianderin opinnäytetyö. Vaihtoehtona oli suunnitella messuosasto tai tehdä oma taidenäyttely.
– Oli iso kynnys laittaa omat työt näytille.
Somero valikoitui näyttelynpitopaikaksi muun muassa siksi, että pääkaupunkiseudulla on vaikea saada näyttelypaikkaa ja kohtuullisella hinnalla.
– Nyt sukulaiset, tutut ja ystävät Somerolta voivat käydä katsomassa taulujani.
Elämäni 1998–2024 -näyttely on esillä Someron kirjastossa tammikuun ajan.
