Elämässä on koko ajan valinnan paikkoja, pieniä ja isoja. Monet niistä vaikuttavat pitkälle elämäämme. Päätökset tapahtuvat syvällä harkinnalla, tai sitten vaan nopeasti tunteella, mielijohteesta. Molemmat tavat vievät meitä johonkin suuntaan.
Maailma muuttuu ympärillämme koko ajan ja tarjolla on lukuisia vaihtoehtoja. Mihin kannattaa tarttua? Mikä on tulevaisuuteni kannalta tärkeää ja mikä toisarvoista?
Alussa ihan turhalta tuntuvat asiat voivat muuttua vähitellen tärkeiksi. Esimerkkinä olkoon vaikka tietotekniikan kehitys. Joskus 1960-luvulla reikäkortti katsottiin ihan turhaksi. Kynällä ja paperilla pärjäsi paremmin. Vähitellen ala kehittyi ja valtasi maailman ja näyttää leviävän edelleen.
Monelle kävi niin, että alaa oli pakko opetella. Minunkin joskus 1980-luvulla, kun öissä alettiin sitä tarvita. Ei auttanut kuin opetella. Ei kiinnostanut alussa, sitten alkoi kiinnostaa ja nyt hyödynnän sitä joka päivä ja monessa asiassa. Tässäkin, kirjoitellessa. Monet hyppäsivät kehityksen kelkkaan, monet jättäytyivät pois.
Kursseja oli hyvä käydä, työväenopistoissa ja kansalaisopistossa. Ylimääräinen rasitusko? Ehkä niinkin, mutta avasi tiedon saloja, hommat alkoivat sujua itselle riittävällä tasolla. Paljon on edelleen mystiikkaa, mutta ohjelmoinnista ei ole pakko tietää, vaikka olisihan sekin kiva taito, vaan ei välttämätön.
Samahan se on joka asiassa. Maanviljelyäkin voi tehdä monella tavalla. Perinteisesti tai sitten vaikka kemiallisiin ja fysikaalisiin reaktioihin tarkkaan tutustuen. Yleensä jotain siltä väliltä, oman tarpeen mukaisesti.
Kysymys on pitkälle siitä, mihin kelkkaan hyppään? Mitä osaamista kerään? Vaikeita valintoja. Oma mielenkiinto ratkaisee pitkälle.
Oikeastaan mitään tiedon tarvetta ei kannata aliarvioida. Kehityssuuntia on lähes mahdoton ennakoida. Tämän päivän turha voi olla tulevaisuuden iso elinkeino.
Jos olet kerännyt tietoa ja osaamista tarpeeksi, voit olla tulevaisuudessa hyvin vahvoilla asioissa.
Ehkä tärkeintä onkin opetella asioita monipuolisesti. Sitten kun tulee tarvetta keskittyä johonkin alaan, niin omaa hyvät valmiudet.
Kukapa olisi voinut aavistaa, että aiemmin kaatopaikoille kärrätystä hylätystä rojusta ja materiaalista ja sen hyödyntämisestä kehittyisi teollisuuden ala.
Monessa kelkassa ollut
Haukkuminen kuuluu koiran perusluontoon, mutta ei ihmisten
Kun valitetaan koirien haukkumisesta, kannattaa muistaa, että haukkuminen kaikissa muodoissaan kuuluu koiran perusluontoon ja käyttäytymiseen. Se muodostaa merkittävän osan niiden itseilmaisua ja tunteiden välittämistä muille koirille ja myös ihmisperheelle.
Koiran haukkumiselle on monia syitä, mutta se saattaa vaikuttaa liialliselta vain ihmisen näkökulmasta.
Haukkuherkkyys saattaa johtua eroahdistuksesta, mutta koira saattaa myös yrittää kertoa jonkun olevan ovella tai viestiä kesken leikin, että sillä on hauskaa. Jos koiria on useampi kuin yksi, pienikin tekijä saattaa innostaa ne haukkumaan.
Tuntuu, että meillä ihmisillä haukuntakynnys on koiria matalampi.
Eletään nyt sovussa vaan